Kirjoittaja: Inkeri Poskiparta, Uudenmaan TE-toimisto, tutkija
Lähes kaikkia toimialoja järisyttänyt pandemia alkaa olla takanapäin, mutta muun muassa Venäjän hyökkäyssodan pahentama energiakriisi luo hämyisiä tulevaisuudenkuvia vuodelle 2023.
Uudenmaan ELY-keskus on julkaissut työvoimakoulutusten linjausraportin. Raportin tavoitteena on helpottaa työvoimakoulutusten sisällön määrittelyä ja koulutusten kohdentamista vuodelle 2023. Linjausraportti sisältää työvoimakoulutusten lisäksi yleistä tietoa Uudenmaan työmarkkinatilanteesta sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiä.
Uudellamaalla TE-toimisto ja ELY tekevät tiivistä yhteistyötä ja tieto kulkee työnantaja- ja tiimirajojen yli matalalla kynnyksellä. Työskentelen tutkijana Uudenmaan TE-toimistossa ja olin kirjoittamassa raporttia ja koordinoin sen valmistumista.
Pandemia ja Venäjän hyökkäyssota ovat tehneet kaikesta tulevaisuuteen suuntaavasta arviointityöstä haastavaa
Työvoimakoulutukset ovat työmarkkinalähtöisesti suunniteltuja koulutuksia. Niiden tavoitteena on muun muassa kohentaa henkilön ammattitaitoa, työllistymisedellytyksiä ja parantaa valmiuksia toimia yrittäjänä sekä edistää ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja yritysten syntymistä.
Yhteiskuntaa muuttavat megatrendit ja pienemmät muutostekijät määrittelevät, mitä osaamista työmarkkinoilla tulevaisuudessa tarvitaan. Tällaisia megatrendejä ovat muun muassa ilmastonmuutos, globalisaatio, digitalisaatio ja automatisaatio.
Pandemia ja Venäjän hyökkäyssota ovat tehneet kaikesta tulevaisuuteen suuntaavasta arviointityöstä haastavaa. Linjauksia kirjoittaessa on vaikeaa ennustaa, miten paljon erilaiset tekijät vaikuttavat työmarkkinoiden tarpeisiin: mitä osaamista työmarkkinat kaipaavat kipeimmin?
Jos Venäjän hyökkäyssota loi energiakriisin, tarvitaan kriisin ratkaisemiseksi myös osaajia. Keitä nämä osaajat käytännössä olisivat?
On tärkeää, että lisätään vihreän energian osaamista ja luodaan kokonaan uusia koulutuksia, joissa katsotaan tulevaisuuteen.
Venäjän hyökkäyssota on nostanut materiaalien ja energian hintaa. Näin se on kiihdyttänyt investointihalukkuutta vihreän energian hankkeisiin eri aloilla, mutta osaamista ei välttämättä ole vielä saatavilla riittävästi. Osaamista tarvitaan esimerkiksi rakennus- ja teknologia-aloille. Tämän vuoksi on tärkeää, että lisätään vihreän energian osaamista ja luodaan kokonaan uusia koulutuksia, joissa katsotaan tulevaisuuteen.
Työvoimakoulutusten linjauksissa vuodelle 2023 ei ole tehty suuria muutoksia aiempaan. Uudenmaan väestö- ja koulutusrakenteen pohjalta keskeiset kohderyhmät (mm. korkeakoulutetut sekä maahanmuuttajat) tulee ottaa koulutustarjonnassa jatkossakin huomioon. Koulutusten sisältöjen ja tavoitteiden lisäksi tulee kiinnittää huomiota erityisesti opiskelijavalintoihin.
Uudenmaan erityispiirre – suuri vieraskielisten osuus
Ammatillisia työvoimakoulutuksia suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon, että Uudellamaalla asuu yli puolet (56 %) Suomen vieraskielisistä työttömistä työnhakijoista, tarkemmin sanottuna 24 500 henkilöä.
Ammatillisessa työvoimakoulutuksessakin maahanmuuttajien osuus on Uudellamaalla verrattain suuri ja kaikista koulutuksen aloittaneista 37 prosenttia oli vieraskielisiä.
Suomessa puhutaan paljon, että ulkomailta pitäisi tuoda lisää työntekijöitä helpottamaan työvoimapulaa. On hyvä kuitenkin huomioida, että Uudellamaalla on tuhansia ulkomaalaisia hakemassa töitä, jotka törmäävät ennakkoluuloihin ja kielimuuriin.
Haasteena esimerkiksi englanninkielisen koulutuksen onnistumisen ja vaikuttavuuden osalta on ollut opiskelijoiden heikompi siirtymä työmarkkinoille, sillä työnantajat edellyttävät rekrytoinneissaan usein edelleen suomen kielen taitoa.
Edellytyksenä englanninkieliselle koulutukselle onkin rekrytoivien työnantajien mukanaolo jo hankintavaiheessa. Näin varmistutaan opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksista englannin kielen osaajina.
Uudellamaalla suomenkieliseen kotoutumiskoulutukseen hakeutuvista henkilöistä yli 90 % suorittaa opinnot pääkaupunkiseudulla. Suuren volyymin ja hyvien kulkuyhteyksien ansiosta pääkaupunkiseudun kotoutumiskoulutusta on pystytty räätälöimään asiakkaiden tarpeisiin monipuolisemmin kuin muualla Uudellamaalla järjestettävää koulutusta.
Esimerkiksi ammatillisiin opintoihin suuntaaville henkilöille on ollut jo useamman vuoden ajan oma polkunsa.
Linjauksia vuodelle 2023
Seuraavaksi on nostettu muutamia työvoimakoulutusten linjausraportissa tehtyjä linjauksia tälle vuodelle.
Covid-19 pandemia vauhditti digitaalista siirtymää. Nyt digiosaamista tarvitaankin entistä enemmän aloille, jossa digitalisaatio ei ennen ole ollut erityisen vahvasti läsnä.
Esimerkiksi työvoimapulasta kärsivällä sote-alalla yleistyvä digitalisoituminen vaatii huomiota. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JOTPA) arvioi, että esimerkiksi lähihoitajat tarvitsevat tulevaisuudessa enemmän digiosaamista.
Työvoimakoulutuksilla voidaan vastata tähän tarpeeseen ja kehittää koulutuksia, joissa voisi täydentää taitojaan muun muassa hyvinvointiteknologian tuntemuksesta, kyberturvallisuudesta sekä digitaalisesta kommunikoinnista.
Vihreän siirtymän kiihtyminen on lisännyt tarvetta alan osaajille. Rakennus- ja kiinteistöalan ammateissa korostuu edelleen energia- ja ympäristötietous, kuten energiatehokkuusosaaminen. Korjausrakentaminen on jatkossakin vahva rakentamisen osa-alue. Lisäksi asiakaspalveluun ja esimiestyöhön liittyvälle osaamiselle on tarvetta.
Bussiliikenteen matkustajamäärät ovat palautuneet COVID-19 pandemiaa edeltäneelle tasolle ja kuljettajista on Uudellamaalla pulaa. Tarvittaessa tarjotaan myös ammatinvaihdon mahdollistavien alojen koulutustarjontaa. Kielellistä tukea tulee tarjota nykyistä enemmän, erityisesti linja-autonkuljettajien koulutuksissa.
Kaupan alalla on runsaasti ammattinimikkeitä, joissa on määrällisesti paljon työttömiä (esimerkiksi myyjät, joissa on paljon myös nuoria sekä pitkäaikaistyöttömiä). Koulutukset järjestetään pääsääntöisesti työnantajan tarpeiden mukaan, ottaen kuitenkin huomioon tarjottavien työtuntien määrä. Koulutustarjonta pidetään ennallaan, ja koulutuksissa painotetaan tieto- ja viestintäteknologisia valmiuksia, alan digitalisoitumista ja verkkokauppaa.
Ravintola- ja suurtaloustyöntekijöiden sekä tarjoilijoiden koulutuksissa otetaan huomioon työmarkkinatilanteen muutokset. Tällä hetkellä alalla on pulaa työntekijöistä. Laajalla koulutustarjonnalla pyritään vastaamaan alan työvoimapulaan.
Pulmana on kuitenkin hakijoiden saaminen tarjolla oleviin koulutuksiin. Tiettyjen palvelualan koulutuksissa oli huomattavan paljon vieraskielisiä työnhakijoita. Tästä syystä koulutuksiin voisi sisällyttää myös kieliopintoja. Ravintola-alan osalta voidaan toteuttaa myös englanninkielistä koulutusta, mikäli rekrytoiva työnantaja saadaan mukaan.
Itsensä työllistäminen on Tilastokeskuksen tietojen mukaan lisääntynyt trendinomaisesti jo vuosien ajan. Yrittäjäkoulutuksilla halutaan tukea yritystoiminnan käynnistymistä ja kannattavan liiketoiminnan rakentumista. Yritysten tuottamat innovaatiot vastaavat myös energiatehokkuuden ja vihreän siirtymän osaajien tarpeeseen.
Eri ammattien tilanteet voivat muuttua nopeasti ja kerran vuodessa julkaistava raportti ei mahdollista tilanteiden nopeaa havainnointia.
Työvoimakoulutusten linjausraportti kokoaa kuitenkin yhteen paikkaan eri ammattiryhmien tarkastelut tilastojen valossa ja auttaa hahmottamaan eri alojen kokonaiskuvaa.