Mistä töitä? Mistä tekijöitä? – Edelleen iso osa työpaikkailmoituksista löytyy TE-toimiston sivuilta

Kirjoittaja: Riku Hautamäki, johtava asiantuntija, Uudenmaan TE-toimisto

TE-toimistot ympäri Suomen tarjoavat palveluita sekä työnhakijoille että työnantajille. Viime kädessä kaikki tähtää siihen, että työpaikka ja siihen sopiva osaaja kohtaavat toisensa. Työnvälitys, jossa työnhakijoille esitellään työmahdollisuuksia, ja työnantajille etsitään sopivia työntekijöitä, onkin TE-toimiston ydintehtävä.

Moni kokee, ettei ole saanut koskaan TE-toimistosta työpaikkaa. Se onkin totta, että harvoin TE-toimistolla on valtaa päättää, kuka tehtävään valitaan tai edes sitä, ketkä kutsutaan haastatteluun. Työnantajat haluavat pitää langat omissa käsissään. Siksi TE-toimiston työnvälitys onkin erilaista tiedottamista eri kanavia käyttäen.

Työnvälitystä tapahtuu myös toisin päin. TE-toimisto etsii työnantajan toimeksiannosta sopivia työntekijöitä, ja joko välittää tiedon työnhakijalle tai esittelee potentiaalisia tekijöitä työnantajille.

Työtä hakeva voi siis olla harkinnassa ehdokkaaksi tehtävään ilman, että asia tulee koskaan hänen tietoonsa, jos työnantaja on sittenkin päättänyt kutsua haastatteluun jotkut toiset.

Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun työnhakijoiden tiedot olivat kirjaimellisesti pahvisilla työnhakukorteilla työvoimatoimiston laatikoissa. Tästä syystä työnhakijaksi ilmoittautumista kutsuttiin tuolloin ”kortistoon joutumiseksi.”

Myös työpaikoista oli omat paperinsa. Uudet työpaikkailmoitukset tyypillisesti tulostettiin työvoimatoimiston, eli työkkärin ilmoitustaululle joka aamu. Aktiivisimmat kävivätkin joka päivä selaamassa minkälaisia paikkoja oli ilmestynyt.

Työn ja työnantajien saattamista yhteen

Myös entisaikain ”työkkäri” teki taustalla paljon aktiivista työnvälitystä. Työnantajan soittaessa ja pyytäessä: ”Nyt tarvitaan kirvesmies ja äkkiä”, työvoimaneuvoja selasi kortistosta yhden tai muutaman henkilön ja tarjosi heille paikkaa. Usein paikan sai ensimmäisenä työnantajaan yhteyttä ottanut ja päteväksi osoittautunut hakija.

Jos heti ei löytynyt sopivaa tekijää tai asialla ei ollut kiire, niin tehtiin työpaikkailmoitus. Se julkaistiin kaikkien nähtäväksi – eli usein nastalla ilmoitustaululle.

Nykyään kaikki on muuttunut – paitsi perusperiaate.

Edelleenkin TE-toimistoksi nimensä muuttanut ”työkkäri” pitää yllä tietokantaa, joka on eräänlainen sähköinen kortisto. Työpaikkoja avataan niin paljon, että kaikkien julkaiseminen paperilla olisikin mahdotonta.

Sen sijaan paikat ovat nähtävissä TE-palveluiden nettisivustolla, joka ennen tunnettiin ”mollin sivuina”. Nykyään Työmarkkinatoriksi kutsutussa portaalissa on tälläkin hetkellä noin 30 000 työpaikkaa.

TE-toimisto tekee silti taustalla edelleen samanlaista työnhakijoiden ja työnantajien kohtauttamista kuin aiemminkin.

Paikkaa ei tarvitse edes laittaa julkiseen hakuun, vaan ehdokkaita voidaan etsiä myös ilman avointa työpaikkailmoitusta. Tämä on suosittu mahdollisuus tilanteissa, joissa työnantaja ei halua paljastaa, että ovat hakemassa työntekijää tai pelkää suurta hakemusvyöryä.

Muistan urani alkuaikoina saaneeni yhteydenoton eräältä matkapuhelinoperaattorilta, joka tarvitsi nopeasti perustason toimistotyöhön soveltuvaa sihteeriä/assaria. He eivät halunneet avata paikkaa julkiseen hakuun juuri siksi, että pelkäsivät satojen hakemusten vaikeuttavan oikean henkilön erottumista joukosta. Lisäksi heillä oli kiire.

Kysyin muutaman taustatiedon esimerkiksi toivotusta kielitaidosta ja tietoteknisistä valmiuksista, ja sen jälkeen suoritin haun tietokannasta. Kävin lyhyesti läpi useiden kymmenien hakijoiden tiedot, ja kieltämättä varsin moni heistä olisi voinut olla ihan pätevä. Muutaman henkilön tiedosta näki, että englanti ei vaikuttanut olevan vaaditulla tasolla, ja osalla oli puutteita jopa tavanomaisimpien toimisto-ohjelmienkin kohdalla, joten heidät jouduin hylkäämään.

Esittelin lopulta viisi potentiaalista ehdokasta työnantajan edustajalle. Hän yllättyi positiivisesti – papereiden perusteella jokainen ehdokkaista voisi sopia tehtävään. Hän halusi itse soittaa kaikki ehdokkaat läpi, ja jo parin päivän kuluttua sain tiedon, että yksi henkilö on palkattu.

Paikan saanut työnhakija ilmoitti meille ilahtuneena saaneensa juuri töitä, ja että työnhaun voi nyt virallisesti päättää. Ymmärtääkseni pari muuta kandidaattia jäi tämän hakuprosessin seurauksena työnantajan ”pöytälaatikkoon” muistiin, jotta hän voi soittaa heille heti, kun seuraava paikka aukeaa.

Mutta tässä TE-toimistolla ei ollut enää mitään roolia. Se jäi puhtaasti työnantajan ja työnhakijoiden väliseksi asiaksi. Silti yhteys työpaikan ja työntekijän välille oli syntynyt ”työkkärin” työnvälitystyön ansiosta.

Yli 600 000 työpaikkailmoitusta

Urbaani legenda kertoo, ettei ”työkkärin” kautta edes haettaisi työntekijöitä. Väite on helppo osoittaa vääräksi. Jos hyvinä aikoina työpaikkailmoituksia julkaistaan TE-toimiston kautta yli 600 000 vuodessa, niin vaikka siinä ei ole kaikki Suomen avoimet työpaikat, niin melkoinen määrä kuitenkin.

Lisäksi käytössä on myös tutkittua tietoa: Elinkeinoelämän keskusliitto teetti jäsenyrityksilleen henkilöstö- ja koulutuskyselyn, joka julkaistiin vuonna 2015. Sen mukaan TE-toimisto oli suosituin yksittäinen rekrytointikanava jättäen taakseen mm. verkostot, suorat yhteydenotot tai sosiaalisen median (jonka rooli varmasti on vuosien aikana kasvanut).

Moni ei myöskään tiedä, että kaikki julkisen sektorin työpaikkailmoitukset siirtyvät suoraan Valtion ja kunnallishallinnon omista rekrytointiportaaleista Työmarkkinatorille. Yrityksille on samalla tavalla mahdollista rakentaa suora yhteys omasta rekrytointijärjestelmästä TE-toimistoon, jolloin paikkailmoituksia ei tarvitse joka kerta täyttää erikseen.

Tätä mahdollisuutta hyödyntää moni suuryritys, mutta se on avoin myös pienemmille työnantajille ja täysin ilmaiseksi.

Työmarkkinatori – työn ja tekijöiden kohtauspaikka

Työmarkkinatori on melko uusi TE-palveluiden yhteinen portaali, joka on tarkoitettu työn ja tekijöiden kohtaamispaikaksi. Sieltä löytyy työpaikkatietokanta, jossa voi suorittaa hakuja käyttäen erilaisia hakukriteerejä (kuten ammattia tai tehtävää, paikkakuntaa jne.) Paikkojen selaamista varten ei tarvitse rekisteröityä. Kuitenkin myös viralliseksi TE-toimiston työnhakijaksi ilmoittautuminen onnistuu Työmarkkinatorin kautta.

Työmarkkinatori on olemassa myös työnantajien tarpeita varten. Työnantajille ja yrittäjille on oma alasivustonsa, jonka kautta voi mm. luoda oman työpaikkailmoituksen sekä selata tietokantaa sellaisista aktiivisista työnhakijoista, jotka ovat halunneet julkaista oman työnhakuprofiilinsa (vaatii kirjautumisen Suomi.fi -tunnuksilla).

Sekä työnhakijoiden että työnantajien osalta Työmarkkinatorin käytettävyys ja hakukriteerit ovat kehittyneet huomattavasti verrattuna vanhaan järjestelmään. Esimerkiksi sanahaku toimii paremmin, ja ymmärtää myös samaa tarkoittavia käsitteitä, vaikka kirjoitusasu olisi hieman erilainen.

Tämä on nykypäivän työelämässä välttämätöntä, koska ammatit eivät perustu enää aiemmin totutun mukaisiin nimikkeisiin vaan taustalla olevaan osaamiseen.

Järjestelmä osaa tehdä nostoja ja ehdotuksia sisällöstään käyttäjän syöttämiin tietoihin perustuen. Työnhakijalle nousee näkyviin potentiaalisia paikkoja, ja työpaikkailmoitusta jättävälle työnantajalle voidaan ehdottaa kandidaattia, joka on jättänyt työnhakuprofiilinsa työnantajien selattavaksi.

Järjestelmää myös kehitetään koko ajan vastaamaan paremmin sekä työnantajien että työnhakijoiden tarpeita.

Työmarkkinatorilla on myös runsaasti muuta sisältöä. Sieltä voi hakea tietoa esim. koulutuksista, ammateista ja työmarkkinoista. Portaali on valtakunnallinen, mutta sieltä pääsee alueellisesti kohdennetuille alasivustoille sekä paikallisten TE-palveluiden sivustoille.

Myös työnantajille ja yrittäjille on runsaasti lisätietoa sekä linkkejä muihin palveluihin. Apua löytyy niin yrityksen perustamiseen kuin toimivan yrityksen kehittämiseen.

Työvoimapulasta kärsiville yrityksille kätevä apuväline on hakea tietoa meneillään olevista työvoimakoulutuksista. Tämä avaa mahdollisuuden päästä ”kiinni” kohta valmistumassa oleviin osaajiin.

Eikä tässä vielä kaikki…

TE-toimisto tekee myös paljon muuta saattaakseen työn ja tekijät kohtaamaan. Erittäin tärkeä palvelukokonaisuus on työvoimakoulutukset.

Ne ovat usein hyvin käytännönläheisiä ja ammattitaitoa kehittäviä, ja niitä järjestetään niin työntekijä- kuin toimihenkilötehtäviin. Ne eivät ole tarkoitettu nuorisoasteelle, vaan suurin osa niihin osallistuvista on jo ollut työelämässä ja on nyt vaihtamassa alaa tai hankkimassa lisää osaamista.

Yrittäjyydessä työnantajan ja tekijän rooli yhdistyy. Ihminen on itsensä ”pomo” ja saa suunnitella työnsä vapaasti – mutta kantaa siitä itse vastuun. Tekisi varmasti hyvää useimmille meistä kokeilla yrittäjyyttä jossain elämänvaiheessa.

TE-toimisto kouluttaa yrittäjiä, ohjaa neuvontapalveluihin, myöntää starttirahaa (edellytysten täyttyessä) ja auttaa toimivaa yrittäjää kehittämään toimintaansa. Ja aina osa yrittäjävetoisista mikroyrityksistä ryhtyy myöhemmin työnantajaksi.

On erityinen ilo nähdä kasvutarina, jossa työtön on ryhtynyt yrittäjäksi, ja menestyttyään palkkaa itse vuorostaan työntekijöitä.

Lisäksi on olemassa palkkatukea työllistämisen kustannuksia helpottamaan, ja työolosuhteiden järjestelytukea parempien työskentelymahdollisuuksien edistämiseksi. Työnhakijoille on tavallisen työnhakuun liittyvän neuvonnan lisäksi mm. ammatinvalinta- ja uraohjausta siihen erikoistuneilta psykologeilta. Ja paljon muuta…

TE-toimiston asiantuntijat ovat sekä työhakijoita että työnantaja- ja yrittäjäasiakkaita varten. Teemme osamme, jotta Suomessa riittää töitä – ja työlle tekijöitä.