Kirjoittaja: Telle Benaissa, palvelupäällikkö, Uudenmaan TE-toimisto
Olen viettänyt suuren osan lapsuudestani ulkomailla, asunut Neuvostoliitossa ja Venäjällä. Yliopisto-opintoni olen suorittanut Kanadassa ja Iso-Britanniassa. Parisuhteissa olen läheisesti tutustunut myös intialaiseen, saksalaiseen ja brasilialaiseen kulttuuriin.
Nykyään perheeni on suomalais-ranskalais-englantilais-algerialainen. Kotona on myös pari pientä ”maahanmuuttajataustaista” suomalaista.
Minulla on siis myös hyvin henkilökohtainen motiivi siihen, että Suomessa on hyvä elää ja työskennellä huolimatta siitä, mikä on taustasi.
Olen työskennellyt TE-toimiston virkamiehenä vuodesta 2010 alkaen. Pisin yhtäjaksoinen työtehtäväni tähän mennessä on ollut asiantuntijana työlupapalveluissa, jossa työskentelin vuosina 2013–2016.
Nykyään toimin kansainväliset rekrytointi- ja työlupapalvelut yksikön palvelupäällikkönä. Tärkeimpiä tavoitteitamme ovat yritysten kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen, työnantajalähtöinen työnvälitys ja työperäisen maahanmuuton edistäminen.
Kehitämme yhdessä Business Finlandin ja KEHA-keskuksen kanssa Work in Finland -toimintoa ja Uudenmaan TE-toimisto on yksi neljästä TE-toimistosta Suomessa, jossa tehdään työntekijän oleskeluluvan osapäätöksiä.
Usein julkisuudessa tulee virheellinen käsitys siitä, että saatavuusharkinta on ainoa asia, jota TE-toimistojen osapäätösharkinta sisältää. Todellisuudessa se on vain yksi osa kokonaisharkintaa.
Esimerkiksi Maahanmuuttoviraston sivuilta löytyy hyviä ohjeita siitä, miten oleskelulupaprosessi etenee.
Tässä kirjoituksessa haluaisin tuoda mahdollisimman ymmärrettävästi ja konkreettisesti esimerkkejä siitä, miten saatavuusharkinta käytännössä suoritetaan osana osapäätösprosessia.
Mikä saatavuusharkinta?
Työluvissa saatavuusharkinta tarkoittaa siis sitä, että työvoimaviranomainen arvioi, onko kyseisellä alalla ja ammatissa saatavilla riittävästi paikallisia työntekijöitä, jotka voisivat täyttää kyseisen työpaikan tarpeet.
Saatavuusharkinta pyrkii varmistamaan, että ulkomaalaisille myönnetään työlupa vain silloin, kun paikalliset työnhakijat eivät kykene täyttämään työnantajan tarvetta.
Tämä auttaa suojelemaan paikallisten työntekijöiden etuja ja varmistamaan, että ulkomaalaisten työntekijöiden maahanmuutto ei kilpaile tarpeettomasti paikallisten työntekijöiden kanssa.
Seuraavaksi valotan kolmen esimerkin avulla, miten saatavuusharkinta käytännössä toimii.
Huolellisesti täytetty hakemus nopeuttaa prosessia
Siivousalalla on jo pitkään ollut paljon ulkomaista työvoimaa. Vuonna 2022 eniten työntekijän oleskeluluvista haettiin siivoojan tehtäviin. Näin on käynyt tänäkin vuonna, kun lokakuun loppuun mennessä on tehty yli 4000 osapäätöstä siivousalalle.
Ihannetapauksessa prosessi voi TE-toimiston osalta sujua hyvinkin nopeasti, mutta jos hakemuksessa on selvitettäviä asioita, käsittely viivästyy. Seuraavaksi kuvaan kuvitellun esimerkkitapauksen avulla, miten prosessi sujuu, kun hakemuspaperit on huolellisesti täytetty.
Siivousalanyritys Oy Ab on yrittänyt rekrytoida uusia toimistosiivoojia kohteisiinsa Uudellamaalla. Vaikka työpaikka on ollut auki Työmarkkinatorilla ja yrityksen omilla sivuilla, ei sopivia työntekijöitä ole tehtävään löytynyt.
Filippiiniläinen Alena on tehnyt siivoustyötä kotimaassaan. Hän näkee ilmoituksen Eures-portaalissa ja hakee tehtävää. Siivousalanyritys Oy Ab päättää palkata Alenan, solmii työsopimuksen ja Alena hakee työntekijän oleskelulupaa Enter Finland -sivuston kautta. Siivousalanyritys Oy Ab toimittaa hakemuksen liitteeksi tiedot työsuhteen ehdoista.
Alena on jo Suomessa, koska on ollut täällä sukulaistensa luona kylässä, joten hän käy asioimassa Maahanmuuttoviraston toimipisteessä todentamassa henkilöllisyytensä. Tämän jälkeen hakemus siirtyy TE-toimiston työlupapalveluihin käsiteltäväksi.
Sen hetkisen Uudenmaan alueellisen linjauksen mukaan toimistosiivoojia ei ole saatavilla kotimaan työmarkkinoilta, joten työlupa-asiantuntija tarkistaa vain, että työsuhteen ehdot vastaavat voimassa olevia säädöksiä, Alinan toimeentulo on turvattu työnteolla ja työnantaja on hoitanut lakisääteiset työnantajavelvollisuutensa.
Alenalle tarjotaan kokoaikatyötä siivousalanyrityksessä ja muutkin kokonaisharkinnassa selvitettävät asiat ovat kunnossa. TE-toimisto tekee siis myönteisten osapäätöksen, jonka jälkeen Maahanmuuttovirasto tekee asiaan lopullisen päätöksen ja myöntää Alenalle yhden vuoden työntekijän oleskeluluvan. Alena voi myönteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen aloittaa työnteon ja oleskella Suomessa.
Jos siis työnantajana haluat, että asian käsittely etenee nopeasti, muistathan huomioida muun muassa, että työsuhteen ehdot on kirjattu hakemuslomakkeelle täydellisesti.
Tyypillisesti hakemuksista saattaa puuttua esimerkiksi työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen nimi, joka tulee olla aukikirjoitettuna.
Vastaa ajoissa täydennyspyyntöihin
TE-toimistoissa tavoitteenamme on sujuvoittaa työntekijän oleskelulupaprosessia muun muassa Enter Finland -palvelun ja muun sähköisten palveluiden kehittämisen kautta. Tavoitteena on käsittelyaikojen lyhentäminen.
Työnantajan on hyvä perehtyä etukäteen lupaprosessiin palkatessaan työntekijän ulkomailta.
Valitettavan usein käsittelyprosessi viivästyy, koska TE-toimistossa jäämme odottamaan työnantajan vastausta täydennyspyyntöömme. Seuraavaksi lyhyt kuviteltu esimerkki tällaisesta tilanteesta.
Matthew on tullut Suomeen lomalle tapaamaan ystäviään. Hänellä välivuosi opinnoistaan kotimaassaan Kanadassa. Seinäjoki tekee häneen vaikutuksen ja hän haluaisi jäädä paikalliseen ravintolaan töihin tiskariksi.
Työnantaja iloitsee motivoituneesta työntekijästä ja solmii työsopimuksen Matthewn kanssa ja he hakevat työntekijän oleskelulupaa.
Hakemusprosessi menee teknisesti kuten Alenan tapauksessa, mutta Matthewn hakemuksen käsittelyssä tarkastellaan Etelä-Pohjanmaan alueellista linjausta.
Tiskarit eivät kuulu saatavuusharkinnasta vapautettuihin ammatteihin, joten TE-toimistosta lähetetään täydennyspyyntö työnantajalle, jossa työnantajaa pyydetään avaamaan työpaikka auki työmarkkinatorille kahdeksi viikoksi.
Osapäätöksen ratkaisu jää odottamaan työnantajan vastausta. Matthew saa oleskella Suomessa odottaessaan päätöstä, muttei voi aloittaa työntekoa.
Mikäli olet ensimmäistä kertaa palkkaamassa työntekijää ulkomailta, on hyvä lähteä liikkeelle Work in Finland -neuvontapalvelusta. Palvelussa neuvotaan saatavuusharkinnassa, mutta myös muissa kansainväliseen rekrytoinnin asioissa.
IT-ala näyttää esimerkkiä
IT-alalla on jo pitkään rekrytoitu kansainvälisiä osaajia, joten työnantajilla on kokemusta myös hakemusten tekemisestä ja he osaavat toimittaa kaikki tarvittavat tiedot.
Hakemusten käsittely kulkee siten sujuvasti ja erityisasiantuntijoiden käsittelyajat on saatu lyhennettyä kahteen viikkoon. Seuraavaksi kuviteltu esimerkki miten prosessi etenee erityisasiantuntijan kohdalla.
Shirley on intialainen ICT-alan huippuasiantuntija, joka on toiminut sovelluskehittäjänä yli 10 vuoden ajan. Hänet houkutellaan Suomeen töihin juuri aloittelevan pelifirman johtotehtäviin.
Hän on innoissaan uudesta mahdollisuudesta. Shirley on vielä kotimaassaan, joten hänen hakemuksensa tunnistautuminen tapahtuu paikallisessa Suomen suurlähetystössä.
Koska hän on koulutettu ja tulossa korkeapalkkaiseen asiantuntijatehtävään, hänen hakemuksensa menee suoraan Maahanmuuttoviraston käsittelyyn, eikä siihen tule lainkaan saatavuusharkintaa. Hakemus käsitellään kahdessa viikossa ja Shirley lentää Suomeen ja voi aloittaa työt.
Asiakkaan tukena
Saatavuusharkintaa ei siis sovelleta kaikkiin oleskelulupahakemuksiin, ei edes kaikkiin työperäisiin hakemuksiin. Vaikka saatavuusharkinta poistettaisiin, ei se vapauttaisi maahanmuuttoa kokonaan.
Nykyisessä hallitusohjelmassa työperäinen maahanmuutto sidotaan yhä vahvemmin työhön. Hallitusohjelman mukaisesti työntekijän oleskeluluvan tuloraja nostetaan siten, että se on alakohtainen TES:n minimi, kuitenkin vähintään 1 600 euroa kuukaudessa.
Lisäksi suunnitteilla on erityisesti kansainvälisiä osaajia huolestuttava ”kolmen kuukauden sääntö”. Sen mukaan Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta.
Vielä on epäselvää, miten nämä edellä mainitut uudet säädökset sekä muutokset tulevat voimaan.
Osaajien houkuttelemisessa on vielä paljon työtä ja myös heidän tukemisessaan…
Näen kuitenkin, että työperusteinen maahanmuutto on Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta myös jatkossa tärkeää työvoimapulan ollessa tulevaisuudessa yhä merkittävämpi haaste Suomelle.
Hallitusohjelmassa on myös maininta maahanmuuton edistämistoimista juuri yritysten työvoimapulan ratkaisemiseksi, muun muassa Talent Boost -ohjelman muodossa.
Osaajien houkuttelemisessa on vielä paljon työtä ja myös heidän tukemisessaan, jotta he kotoutuvat Suomeen pysyvästi.
Oleskelulupaprosessi on ensimmäinen mahdollisuus tehdä hyvä vaikutus kotoutujaan ja saada hänet tuntemaan, että viranomainen on täällä heidän tukenansa.
Tähän loistavaan asiakaskohtaamiseen TE-toimistossa panostamme!
Näin selvitetään, onko työvoimaa saatavilla?
- Työnantajan tulee selvittää, onko yrityksen mahdollista löytää työtehtävään sopiva työntekijä Suomen ja EU/ETA-alueen työmarkkinoilla olevasta työvoimasta, ennen kuin voi rekrytoida kotimaan markkinoiden ulkopuolelta.
- Työvoiman saatavuutta ei ole tarvetta selvittää, jos työpaikan alueen ELY-linjannut, että työvoiman saatavuus on kyseisellä alalla vaikeutunut.
- Työvoiman saatavuuden selvittämiseksi työpaikka pitää ilmoittaa avoimeksi Työmarkkinatorille kahdeksi viikoksi samoilla työehdoilla kuin, mitkä hakemuksessa on ilmoitettu
- Hakuajan päätyttyä työnantajan tulee toimittaa selvitys rekrytoinnista ja TE-toimisto tarkistaa työnantajan toimittamat selvitykset rekrytoinnista, katsoo alan saatavuutta eri tilastojen kautta ja tekee kokonaisharkinnan näiden yhteisten tietojen pohjalta.
- TE-toimisto arvioi tapauskohtaisesti kulloinkin kyseessä olevan ammattialan työmarkkinatilannetta laajemmin ja arvioi, onko kyseisellä alalla yleisesti sellaista työvoimapulaa, joka edellyttäisi työntekijän palkkaamista EU/ETA–alueen ulkopuolelta. TE-toimiston osapäätös ei perustu yksistään työnantajan antamaan rekrytointiselvitykseen ja käsitykseen työvoiman saatavuudesta.
- TE-toimisto käyttää saatavuusharkinnan tukena esimerkiksi Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raporttia. Se sisältää eri toimialojen ja ammattien työmarkkinatilanteen tilastokehitystä maakuntatasolla ja työvoimabarometrin tietoja.