Kirjoittaja: Teija Määttälä, asiantuntija Uudenmaan TE-toimisto
Hallituksen säästöohjelmaan kuuluu vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttaminen. Tämä on harmillista, koska näin viedään pois viimeinenkin oljenkorsi, jonka avulla pitkän työuran tehneillä olisi mahdollista saada pidempi vapaa työelämästä.
Vuorotteluvapaasta yleisesti ajatellaan, että sitä otetaan, jotta työssä jaksettaisiin pidempään. Tämä on totta, mutta taustalla on muitakin syitä kuten omaishoitoa, läheisen vakava sairastuminen, opiskelua tai lapsiperhekuviota. Ilman vuorotteluvapaata tällaisia vapaita on mahdotonta toteuttaa.
Vuorotteluvapaalakia on kiristetty moneen otteeseen ja ehtoja heikennetty. Jo aikaisemmin on väläytelty, että se lakkautettaisiin kokonaan kustannusten säästämiseksi.
En osaa ottaa kantaa kustannussäästöistä, mutta sen tiedän, että monille tämä on ainoa vaihtoehto saada töistä pidempi hengähdystauko. Lisäksi tämä järjestelmä työllistää monia heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä työnhakijoita.
Tilaisuus näyttää kyntensä
Kun vuorottelija jää hyvillä mielin ansaitulle vapaalleen, niin samalla työtön työnhakija iloitsee saadessaan vuorotteluvapaan sijaisuuden. Moni sijainen on kiitollinen tästä väylästä päästä työelämään kiinni.
Vuorotteluvapaa työllistää juuri heitä, joilla on eniten haasteita työnsaannissa.
Heitä ovat esimerkiksi +55-vuotiaat, alle 25-vuotiaat nuoret sekä pitkäaikaistyöttömät. Tiedän, että nämä ryhmät olisivat muuten paljon hankalammassa asemassa.
Varsinkin nuorille vuorotteluvapaan sijaisuus avaa ovia työelämään. Hyvin monet ovat myös näyttäneet kyntensä sijaisuuden aikana ja saaneet sen jälkeen pidemmän pestin tai jopa vakituisen työpaikan.
Itse toivon, kuten myös tuhannet vuorotteluvapaalla olleet, ettei tätä mahdollisuutta viedä pois.
Tutkitusti toimiva palvelu
Työnkuvaamme vuorotteluvapaatiimissä kuuluu hakea ehdokkaita työnantajille, jos he näin haluavat. Järjestelmästämme etsimme sopivat työntekijät kyseiseen paikkaan ja ehdotamme heitä sijaisiksi.
Tässä taannoin ehdotin sopivia henkilöitä avoimeen tehtävään. Työnantaja haastatteli ehdokkaat ja valitsi mielestään sopivimman henkilön. Yksi ehdokkaista oli päässyt haastatteluun saakka, muttei tullut valituksi. Hän kertoi meille, että pettymys oli suuri, vaikka hänellä on vaativaa työkokemusta paljon takana.
Hän antoi palautetta siitä, että työmarkkinoilla on paljon sellaisia työntekijöitä, jotka haluavat tehdä töitä, mutta joita ei vaan valita, koska monessa tapauksessa esimerkiksi ikä tulee vastaan.
Hän kertoi, että epätoivo iskee, kun aina jää valinnassa toiseksi. ”Valintamme ei valitettavasti kohdistunut sinuun” on tuttuakin tutumpi teksti. Useasti käy myös niin, ettei vastausta tule ollenkaan.
Onneksi tämä työntekijä purkautui tilanteestaan meille. Lupasimme hänelle, että heti kun tulee uusi tilaisuus, niin hänet esitellään toiseen sijaisuuteen. Kollegani avustuksella hän saikin kauan odottamansa työpaikan.
Työnhakija oli erittäin kiitollinen tästä mahdollisuudesta. Näitä samanlaisia tarinoita on paljon.
Taannoin Helsingin Sanomat kirjoitti, että elokuussa 2020 työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi raportin, jonka mukaan vuorotteluvapaan sijaisuus oli lyhyen aikavälin työllistymisvaikutuksiltaan paras työvoimapoliittinen aktiivipalvelu vuonna 2018.
Noin 64 prosenttia vuorotteluvapaan sijaisista oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille kolme kuukautta sijaisuuden jälkeen. Lukema kohosi 67 prosenttiin, kun sijaisuudesta oli kulunut puoli vuotta.
Kun työskentelen itse vuorotteluvapaan asiantuntijana tiedän, että tämä on tärkeä työllisyysväylä monelle työnhakijalle. Väärinkäytöksiin on puututtu ja olemme ohjeistaneet työnantajia siitä, millaisia työnhakijoita on mahdollista ottaa sijaisiksi.
Uudellamaalla on tehty noin tuhat vuorotteluvapaasopimusta vuodessa.
Nyt kyselyjä päivittäin
Vuorotteluvapaan suosio on vuosien varrella hiipunut. Tämä johtuu siitä, että vuorotteluvapaan ehtoja on kiristetty. Kun ehdot ovat tiukat niin siksi palvelua käyttävät eniten yli 50-vuotiaat naiset, mutta yhä suuremmassa määrin myös miehet.
Toivon todella, että tätä järjestelmää ei heitettäsi romukoppaan vaan sitä kehitettäisiin.
Kyselyjä vuorotteluvapaan lakkauttamisesta tulee meille päivittäin. Meiltä kysytään, milloin on viimeinen mahdollisuus jäädä vuorotteluvapaalle tai voiko hakemuksen laittaa jo sisään, jos jää vuorotteluvapaalle kesällä 2024?
Me asiantuntijat yritämme vastata huolestuneisiin kyselyihin. Vuorotteluvapaasopimuksia tehdään myös kiivaaseen tahtiin. Monet, jotka ovat ajatelleet joskus jäävänsä vuorotteluvapaalle, haluavat toteuttaa unelmansa pitkästä vapaasta ennen kuin järjestelmä lakkautetaan.
Yritysten HR-henkilöt ja esihenkilöt kyselevät tarkennuksia asiaan, koska ovat seuranneet uutisointia vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. He toivovat lisätietoja asiaan. Esihenkilöt kertovat, että ensi vuodelle on tullut useampi kysely mahdollisista alkavista vuorotteluvapaista.
He puolestaan, jotka ovat jo jääneet tai aloittamassa vuorotteluvapaata, antavat hyvää palautetta siitä, kuinka nopeasti asioiden hoitaminen on sujunut ja kaikkiin kysymyksiin on tullut vastaukset erittäin nopeasti. Se lämmittää mieltä.
Yrityksen työnantajakuva paranee
Nyt kun on pula työntekijöistä, niin luulenpa, että sellainen yritys, joka myöntää mielellään vuorotteluvapaan työntekijälleen, on myös työtekijän silmissä joustava ja pidetty.
Tällöin työsuhteet pitenevät eikä vaihtuvuutta esiinny. Kun taas toisesta näkökulmasta katsottuna, yritys voi järjestellä työtehtäviä uudelleen vakituisen henkilön ollessa vapaalla ja näin ollen palkkakuluja saadaan pienennettyä tuolta ajalta.
Ymmärrän, että vuorotteluvapaankin osalta on kaksi koulukuntaa eli asialle löytyy puolustajia ja vastustajia. Työntekijät iloitsevat upeasta järjestelmästä, mutta talouspuolen edustajat laittavat tämän vuodesta toiseen säästölistalleen, vaikkakin on todettu, että säästöt ovat vähäisiä.
Itse aitiopaikalla asian parissa työskennellessäni olen huomannut, että tämä on erittäin tärkeä kannustin niin pitkään työtä tekevälle kuin sijaiselle, joka palkataan tehtävään.