Turvaa ja tukea yrittäjyyden kevätkyntöihin – Näin haet starttirahaa

Kirjoittaja, Harri Lappalainen, asiantuntija Uudenmaan TE-toimisto

Starttirahaa voidaan ajatella eräänlaisena aktiivisen työvoimapolitiikan instrumentin ja toimeentulotuen yhdistelmänä. Kyseessä ei ole siis yritykselle suunnattu tuki vaan henkilökohtainen tuki.

Starttirahaan ei ole subjektiivista oikeutta, vaan myöntämisen edellytykset ja esteet tulevat laista. Toki starttirahaan liittyy hieman harkintaa.

Jos olet pohtimassa yrittäjyyttä, niin ennen traktorin käynnistämistä kannattaa selvittää starttirahan mahdollisuus ja muut tukipalvelut. Näin voit välttää pahimmat keväthallat.

Ei voida aina myöntää

Mitkä ovat ne yleisimmät esteet, jonka takia starttirahaa ei voida myöntää? Myöntämisen ja maksamisen esteet on lueteltu lain kolmannessa pykälässä. Mutta avaan tässä yleisimmät.

Kielteisen päätösten kärjessä ovat maksuhäiriöt ja päätoimisen yritystoiminnan aloittaminen ennen kuin starttirahasta on tehty päätös.

Maksuhäiriöiden suhteen ei starttirahaa myöntävällä henkilöllä ole juurikaan mahdollisuuksia tehdä muuta kuin kielteinen päätös.

Päätoimisen ja sivutoimisen yritystoiminnan määrittely perustuu taas työttömyysturvalakiin.

Kokemukseni perusteella jälkimmäiseen liittyy eniten hämmennystä ja erilaisia huhuja, joihin kannattaa suhtautua kuitenkin varauksella, sillä todennäköisesti et tiedä kaikkia faktoja ratkaisun taustalta.

Nyrkkisääntönä voi kuitenkin pitää, että mikäli sinulla on ollut palkkatyö tai olet opiskellut päätoimisesti vähintään kuuden kuukauden ajan yritystoiminnan rinnalla, niin yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi. Palkkatyö tai päätoiminen opiskelu katsotaan niin sanotuksi päätoimeksi, jolloin yritystoiminta voidaan tämän takia katsoa sivutoimiseksi.

Jos olet työtön työnhakija, niin ennen yritystoiminnan aloittamista kannattaa pysähtyä hetkeksi ja käydä läpi asiaa sekä työllisyyspalveluiden että yritysneuvojan kanssa.

On hyvä huomioida, että valtaosa laskutuspalveluiden kautta työskentelystä tai ns. kevytyrittäjyydestä katsotaan työttömyysturvalain ja yrittäjäeläkelain mukaan yrittäjyydeksi, vaikka varsinaista Y-tunnusta ei ole perustettu.

Tämä on hyvä ottaa huomioon, jos olet työttömänä työnhakijana tai aikomuksenasi on joskus perustaa ”oikea yritys”. Tämä voi tarkoittaa sitä, että sinulla ei ole oikeutta starttirahaan, mikäli laskutuspalvelun kautta työskentely katsotaan päätoimiseksi.

Starttirahaa ei voida myöskään myöntää, mikäli aiotun yritystoiminnan katsotaan turvaavan kohtuullisen toimeentulon jo yritystoiminnan käynnistymis- ja vakiintumisvaiheessa.

Tällainen voi olla esimerkiksi tilanne, jossa hyppäät mukaan toimivaan yritykseen vaikkapa yritysoston tai franchising-toiminnan myötä tai tiedossa oleva sopimus takaa jo tietyn määrän varmaa laskutusta.

Myös päättyneestä työstä saadut ”kultaiset kädenpuristukset” voivat olla starttirahan maksamisen esteenä. Tämä johtuu starttirahan toimeentulotuen luonteesta.

No, kuka ja miten sitä voi saada?

Mutta mitäs ne edellytykset ovat? No, yritystoiminnan pitää olla päätoimista ja jatkuvaa ja sen on tapahduttava pääosin Suomessa ja Suomesta käsin.

Tämä tarkoittaa noin 40 tuntiin viikossa tähtäävää yrittäjän työpanosta. Yksi starttirahan tarkoitushan on työllistää. Mikäli tämän rinnalla on jotain muuta kuten opintoja, niin näiden vaikutus päätoimisen yritystoiminnan harjoittamiseen joudutaan selvittämään.

On hyvä huomioida myös starttirahan toimeentulotuen luonne. Jos kohtuullinen toimeentulo on turvattu esimerkiksi osa-aikaisella työllä tai muulla etuudella kuten opintotuella, johon lasketaan myös opintolaina, niin starttirahaa ei voida välttämättä maksaa.

Starttirahalla yritystoiminnan aloittava saa toki käydä lomalla, mutta jos tarkoituksena on ”pyörittää online-bisnestä Fugen rannalla”, niin sen tukemista starttirahalla ei pidetä tarkoituksenmukaisena.

Myöntämisen edellytyksenä on myös, että yrittäjällä on riittävät valmiudet tai hän hankkii ne suunniteltuun yritystoimintaan ja yritystoiminnalla voidaan katsoa jatkuvaksi ja kannattavaksi.

Riittävillä valmiuksilla tarkoitetaan niin yrittäjäosaamista kuin mahdollisesti tarvittavaa ammatillista tai substanssiosaamista. Tämä osaaminen on voitu hankkia niin koulutuksen kuin työkokemuksen kautta.

Osa yrittäjänä tehdyistä töistä on sellaisia, että ne edellyttävät virallista pätevyyttä. Valmiuksiksi voidaan katsoa myös riittävät resurssit ja esimerkiksi yritystoimintaan liittyvät pakolliset luvat, jotta yritystoiminta voisi ylipäätänsä alkaa. Tämä voi tarkoittaa vaikkapa rahoituksen hankkimista, mikäli yritystoiminta edellyttää pääomaa.

Starttirahan käsittelijä ei osaa lukea ajatuksiasi, joten ne kannattaa tuoda esille.

Yritystoiminnan kannattavuuden alarajana voidaan pitää sitä, että se tuo kohtuullisella aikavälillä ja todennäköisyydellä kohtuullisen toimeentulon yrittäjälle.

Vähimmäisrajana on, että yrittäjä ei tarvitsisi yhteiskunnan tukia tai palkkatuloja, kun toiminta on käynnistynyt ja vakiintunut. Yritystoiminta voi olla kannattavaa sivutoimisesti, mutta starttirahan kannattavuusarvioinnissa arvioidaan päätoimisen toiminnan kannattavuutta.

Absoluuttista vastaustahan näihin edellä mainittuihin seikkoihin ei ole olemassa. Vaadittavat valmiudet ja kannattavuuskin voi olla erilaista riippuen siitä, aloittaako yrittäjyyden parturikampaajana, hierojana, konsulttina vai perustaako verkkokaupan tai kissakahvilan.

Näiden arvioimista varten starttirahahakemuksessa pyydetään ansioluetteloa ja hyvin laadittua liiketoimintasuunnitelmaa ja sitä tukevia, kattavia rahoitus-, kannattavuus- ja myyntilaskelmia, tapauskohtaisesti myös kassavirtalaskelmaa.

Näillä tiedoilla arvioidaan, miten liiketoiminta voi alkaa vai onko liiketoiminta vasta valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa.

Eli jos liikeideana olisi perustaa nakkikioski, niin paikan pitäisi olla tiedossa. Se, miten olet arvioinut liiketoimintasuunnitelmassa markkinoita ja yritystoiminnan riskejä sekä sen edellyttämiä resursseja ja miten olet arvioinut liiketoiminnan kulurakennetta, toimii myös näyttönä yrittäjäosaamisestasi.

Kannattaa pitää mielessä, että starttirahan käsittelijä ei osaa lukea ajatuksiasi, joten ne kannattaa tuoda paperille esille.

Pari sanaa yritystoiminnan suunnittelusta

Liiketoimintasuunnitelmaa ja sitä tukevia laskelmia ei pidä ajatella pelkkänä pakollisena pahana starttirahaa saamiseksi, vaan ne kannattaa tehdä ennen kaikkea sinua itseäsi varten. Todennäköisesti haluat, että saisit yritystoiminnassa kohtuullisen korvauksen.

Yritystoimintaa kuuluu riskejä. Onkin tärkeää, että olet näistä vähintäänkin tietoinen ja olet miettinyt, miten niiden todennäköisyyttä voi pienentää. Kenelläkään ei ole käytössään kristallipalloa, jonka perusteella voisi täydellä todennäköisyydellä ennustaa, mikä yritystoiminta menestyy.

Hyvällä suunnittelulla voi kuitenkin nostaa todennäköisyyksiä.

Yritystoiminnan aloittamiseen liittyy paljon tehtävää. Starttirahan hakuprosessi on ehkä pienin paha, joten ajatusten selkeyttäminen paperille ja ennakkosuunnitelmien tekeminen auttaa aloituksessa. Tähän kannattaa käyttää aikaa, haetpa sitten starttirahaa tai et.

Ja mikäli haet ulkopuolista rahoitusta, niin myös rahoittajat haluavat nähtäväkseen liiketoimintasuunnitelman ja laskelmat.

Tiivistetysti liiketoimintasuunnitelmassa kuvaat, mitä tulet tekemään, mutta tärkeintä on, että kuvaat, miten ja millä resursseilla tulet tekemään sen. Pelkän liikeidean arvo on nolla, mutta liiketoimintasuunnitelmassa laitat hieman konkretiaa sen ympärille.

Erilaisilta yrittäjyyskursseilta, joita myös TE-toimisto järjestää, saa työkaluja ja apuja suunnitelmien tekemiseen.

Rahoituslaskelmassa konkretisoit tarvittavat resurssit numeroiksi. Usein yritystoiminnan perustaminen vaatii ainakin vähän rahaa. Huomaathan, että starttirahaa ei ole tarkoitettu yritystoiminnan rahoittamiseen.

Kannattavuuslaskelmalla arvioit, kuinka paljon sinun pitäisi myydä, jotta yritystoiminnan kulut saadaan katettua ja saat lisäksi kohtuullisen korvauksen työstäsi.

Myyntilaskelmalla arvioit konkreettisesti, kuinka paljon hinnoittelu ja volyymi huomioiden sinun täytyy myydä tuotteitasi tai palveluitasi, olivat nämä sitten hiuksenleikkuita, konsultointitunteja, nakkisämpylöitä tai kumiankkoja, jotta saavutat kannattavan myynnin tason.

Onko vaadittava myyntimäärä realistinen ja saavutettavissa oleva? Jos ei, niin kannattaa pohtia asioita tarkemmin.

Varsinkin yrityksen alkuvaiheessa arviointi kannattaa tehdä kuukauden tarkastelujaksossa. Hieman yritystoiminnasta riippuen, niin kassavirtalaskelma on hyvä tapa arvioida sitä, miten kassa kestää, jos myynti ei heti käynnistykään. Tämä kannattaa tehdä varsinkin, jos kiinteät kulut ovat suuret.

Yksin ei näitä tarvitse pohtia pohdintoja. Erilaisilta yrittäjyyskursseilta, joita myös TE-toimisto järjestää, saa työkaluja ja apuja suunnitelmien tekemiseen.

Verkossa löytyy myös hyviä oppaita yritystoiminnan suunnitteluun vaikkapa Uusyrityskeskuksen ja eri yrittäjäjärjestöjen verkkosivuilta.

Uusyrityskeskusten ja kaupunkien yritysneuvontapalveluiden maksutonta yritysneuvontaa ei kannata väheksyä, vaikka kuinka kaveripiiristä löytyisi yrittäjiä ja itsellä olisi vahva visio.

Yritysneuvojat eivät tee suunnitelmia ja laskelmia puolestasi, mutta heille on kertynyt kokemusta, mihin varsinkin alkuvaiheessa kannattaa kiinnittää huomioita. Usein heillä on yrittämisestä myös henkilökohtaista kokemusta. Muiden kokeneempien yrittäjien neuvoa ja apua ei kannata väheksyä. Heidän tarjoamat vinkit ja tuki ovat arvokkaita jatkossakin.

Entäs se ”neljän kuukauden juttu”?

Työttömällä työnhakijalla on myös mahdollista aloittaa uusi yritystoiminta työttömyysetuudella. Tästä käytetään joskus nimitystä ”Yrittäjyyskokeilu”.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että neljän kuukauden aikana yritystoimintasi sivu- ja päätoimisuutta ei selvitetä ja sinulla on oikeus työttömyysetuuteen. Mikäli saat yritystoiminnasta tuloja, niin työttömyysetuuden maksaja huomioi tämän työttömyysetuuden maksamisessa.

Neljän kuukauden päättyessä yritystoimintasi sivu- ja päätoimisuus selvitetään. Mikäli yritystoimintasi katsotaan sivutoimiseksi, niin oikeutesi työttömyysetuuteen säilyy ja sinulla on mahdollisuus saada starttirahaa, jos suunnittelet siirtyväsi päätoimiseksi yrittäjäksi ja mikäli muut myöntämisen edellytykset ovat olemassa.

Jos taas yritystoimintasi katsotaan päätoimiseksi, niin sinulla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen eikä starttirahaakaan voida myöntää.

Starttirahaa voi hakea myös neljän kuukauden työttömyysetuuden saamisen aikana, jos suunnittelet päätoimiseksi siirtymistä. Suositus on lähettää starttirahahakemus kuukautta ennen päätoimisen yritystoiminnan aloittamista.

Kumpi on sitten kannattavampi tapa aloitella yritystoimintaa starttiraha vai neljän kuukauden ”yrittäjyyskokeilu”?

Tässä kannattaa palata takaisin lähtöruutuun ja siihen yritystoiminnansuunnitteluun.

Minkälainen yritystoiminta on kyseessä? Onko tarkoituksena tehdä aidosti lyhyt, määrä- ja/tai osa-aikainen työtehtävä yrittäjänä esimerkiksi laskutuspalvelun kautta eikä edes yrittää hankkia sen jälkeen uusia asiakkaita?

Vai onko tarkoituksenasi aloittaa asiakkaiden etsiminen päätoimisesti heti alussa? Minkälaista toiminta on ja miten luulet, että myynti käynnistyy? Onko todennäköistä, että maksavia asiakkaita tulee tai työt alkavat heti ensimmäisestä päivästä alkaen vai joutuuko asiakkaiden etsimiseen näkemään enemmän vaivaa?

Tähän puntarointiin vaikuttaa paljon se, avaatko kukkakaupan vai alatko tarjoamaan konsultointia yrityksille? Onko sinulla tiedossa joku sopimus, joka takaa tietyn määrän töitä heti alkuun? Mikä on taloudellinen tilanteesi ja kuinka kauan oma sekä yrityksen kassa kestää, jos myynti ei käynnistykään heti.

Tätä arviointia toki kannattaa tehdä aloittipa yritystoiminnan miten tahansa. On myös hyvä muistaa, että starttiraha on kestoltaan pidempi ja tuki ei ole soviteltua.

Jos alkavan yritystoiminnan työllistävyys on suurta jo alkuvaiheessa, voi starttiraha olla hyvä vaihtoehto. 

Näin haet starttirahaa

Starttirahahakemus on hyvä jättää noin kuukautta ennen kuin sinulla tarkoitus on aloittaa päätoiminen yritystoiminta.

Näin hakemuksen käsittelyyn jää aikaa, mutta sinullakin jää aikaa valmisteleviin toimenpiteisiin ja oman elämän järjestelemiseen, jos olet vaikkapa työsuhteessa, etkä ole vielä irtisanoutunut. Palkkatuloja ja starttirahaa et voida saada samanaikaisesti.

Myös valmisteleviin toimenpiteisiin on hyvä varata aikaa eikä näihin kannata käyttää starttirahakautta varsinkin, jos valmistelua on mahdollista tehdä palkkatyön ohessa.

Päivitä ansioluettelosi ja laadi liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat huolella. Muistathan, että näihin saat apua yritysneuvonnasta.

Starttirahaa kannattaa hakea sähköisesti

Mikäli yritystoiminta edellyttää ulkopuolista rahoitusta, toimitiloja, lupia, sopimuksia tai muuta vastaavaa, niin valmistele nämä valmiiksi.

Joissakin tapauksissa sopimusten tai lupien hankkiminen edellyttää Y-tunnuksen perustamista. Tällöin on hyvä olla yhteydessä TE-toimistoon etukäteen. Y-tunnusta ei kuitenkaan pidä viedä verottajan ennakkoperintä- ja alv-rekistereihin tai työnantajarekistereihin tai aloittaa muuten tuotannollistaloudellista-toimintaa.

Starttirahaa kannattaa hakea sähköisesti, sillä tämä helpottaa myöhemmässä vaiheessa elämää muun muassa starttirahan maksatusta hakiessa.

Hakemus jätetään Työmarkkinatorin kautta kirjautumalla henkilöasiakkaan oma-asiointiin. Mikäli hakemiseen tarvitsee teknistä neuvontaa, niin Yritys-Suomen puhelinpalvelusta voi kysyä opastusta.

Starttirahahakemukseen tarvitaan tukku liitteitä (Alla listaus niistä) ja nämä on hyvä olla valmiina ennen kuin varsinaista hakemusta alkaa lähettämään. Hyvin valmistellut liitteet nopeuttavat hakemuksesi käsittelyä ja yritystoimintasi aloittamista.

Mikäli hakemuksen käsittelijällä tulee kysyttävää hakemukseesi liittyen tai jotain oleellista puuttuu, niin hän yhteydessä sinuun. Yhteydenotto tulee usein sähköisesti, joten kannattaa seurata hakemuksen käsittelyä. Mahdollisista lisätietopyynnöistä tulee sähköpostiin heräte, joten hakemukseen kannattaa laittaa sähköpostisosoitteeksi sellainen, jota seuraa säännöllisesti.

On hyvä myös muistaa, että starttirahaan liittyvä lainsäädäntö voi muuttua. Eli mikäli löydät jonkun vanhan nettikirjoituksen starttirahasta vuosien takaa tai tämän blogikirjoituksen vaikka vuonna 2026, niin kannattaa tarkistaa, onko pykäliin ja käytäntöihin tullut muutoksia.

Täältä siis löytyvät nykyiset lakipykälät: Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (8 luku)

Ja alla listaus liitteistä:

Tästä voit lukea starttirahasta Uudenmaan TE-toimiston sivuilta.

Ja tässä starttirahavideo: