Kirjoittajat: Turo Sarkima & Kata Martikainen, Uudenmaan TE-toimiston Palvelut- ja HoReCa-toimialatiimin asiantuntijoita
Mitä nuoret sitten haluavat alalta?
Olemme kumpikin toimineet nuorten kanssa aikaisemmissa työtehtävissämme. Turo työskenteli keittiömestarina ja Kata ravintola- ja aluepäällikkönä yrityksissä, joissa oli paljon nuoria työntekijöitä. Näissä hommissa huomasimme kumpikin, miten vaatimukset työnantajia kohtaan on kasvaneet.
Nuoret haluavat arvostusta ja palautetta tehdystä työstä. He odottavat säädyllistä palkkaa. He myös haluavat päästä näyttämään, että osaavat ja pystyvät ja he arvostavat mahdollisuutta edetä työssään.
Nuoret odottavat työelämältä joustavuutta. He haluavat opiskella töiden ohessa sekä harrastaa ja viettää vapaa-aikaa. He arvostavat työn monipuolisuutta ja toisaalta mahdollisuutta tehdä työtä sesonkiluontoisesti.
Nuorten keskuudessa ala on nähty mielenkiintoisena myös siksi, että ravintola-alan töitä on helppo tehdä globaalisti. On helppo päästä ravintola-alan töihin ulkomailla, jos on kielitaitoa ja edes hieman ravintola-alan kokemusta.
Asiakastyössä viihtyvälle tiimipelaajalle
Jokainen on oma persoonansa ravintola-alalla, on kuitenkin joukko tekijöitä, jotka ravintolatyöntekijöitä yhdistävät.
Ravintola-alan työ on innokkaalle tekijätyypille opittavissa nopeastikin. Alalla tulee olla ulospäinsuuntautunut, koska jokaisessa ravintola-alan työtehtävässä on oltava ihmisten kanssa tekemisissä.
Useimmat ravintola-alan työt tehdään tiiminä, eli työskentely muiden kanssa on pakollista. Lähes jokaisessa työtehtävässä on myös asiakaspalvelua enemmän tai vähemmän. Kyky ja into tehdä työtä asiakasta varten täytyy siis löytyä.
Työntekijältä tulee olla paineensietokykyä. Ravintoloita on paljon erilaisia ja jokaisessa niissä on oma rytminsä. Pikaruoka- ja kahvilapuolella asiakkaat määräävät työn rytmin, lounasravintoloissa paine on vain osan aikaa päivästä.
Myös à ala carte -puolella tahtia määräävät asiakkaat, mutta myös keittiö sekä sinä – aikatauluttamalla asiakkaiden tarjoilurytmiä.
Alalla on paljon tehtäviä, jotka eivät vaadi osaamispasseja ihmeempiä koulutuksia. Moneen tehtävään työntekijät koulutetaan työpaikalla.
Sen sijaan pärjääminen ravintolakeittiössä vaatii usein kokin koulutuksen. Työskentely keittiössä on jatkuvaa uuden oppimista ja itsensä kehittämistä. Tälle itsensä kehittämiselle tarvitaan tukeva pohja, jonka päälle voi rakentaa omaa ammattitaitoaan.
Asenne ratkaisee – muun voi opettaa
Kiinnostuneisuutta. Valmistaudu ja ota selvää, minne olet menossa tai millaisesta toimipaikasta olet hakemassa töitä. Tututusta myytäviin tuotteisiin ja palveluihin ja yrityksen taustaan.
Perehdytysaika on yleensä suhteellisen lyhyt. Yrityksissä yleensä arvostetaankin nopeaa kykyä omaksua tietoa ja käyttää sitä työssä.
Seuraa alan ilmiöitä. Oma osaamisesi kasvaa, kun olet perillä alan ilmiöistä, tapahtumista ja trendeistä. Vaikka olisit alalla vain rahoittamassa opiskeluja, voit silti olla kiinnostunut, mitä alalla tapahtuu.
Joustavuutta. Yleisesti arvostetaan sitä, että työssä joustetaan tarpeen mukaan. Joskus työtehtävät saattavat muuttua, joku on sairaana ja tuuraajaa ei vain löydetä ja silloin heittäytyminen paikkaamaan on kultaakin kalliimpaa.
Asennetta. Kaiken muun voi opettaa. Asenne on kuitenkin se, joka lopulta ratkaisee.
Paras vinkki on löytää omat vahvuutesi ja miettiä tarkkaan minkälaisessa ympäristössä tykkäät työskennellä. Ala on monimuotoinen ja paikat ja sykkeet erilaisia, jokaiselle löytyy jotain. Muista olla oma itsesi.
Alan uusi normaali: ravintola-alan renesanssi vai jotain ihan muuta
Alan tulevaisuuden voisi sanoa olevan hämärän peitossa. Korona vaikuttaa pahimmalta osin olevan ohi, ainakin suurelta osalta alan toimijoista.
Uutta normaalia kohti on päästy liikkumaan erityisesti à la carte -ravintoloiden puolella, samoin tilausravintoloissa alkavat kuuleman mukaan asiakasmäärät ovat kasvussa.
Koronapassi elvyttänee kituvaa juoma- ja seurusteluravintolapuolta nopeasti.
Tiivistäen voidaan todeta, että iltaravintolatoiminta on alkanut taas vetää ja parhaimmin veto on säilynyt pandemian aikana pikaruokaravintoloissa.
Toisaalta henkilöstöravintolatoiminta ei ole vielä päässyt kunnolla liikkeelle kuopasta, jonne pandemia sen on ajanut. Toki tilanne lounasravintoloissakin on parantunut huomattavasti syksyn alkuun verrattuna ja purettu etätyösuositus lisännee kysyntää.
Kuitenkaan kukaan ei osaa vielä sanoa, mille tasolle etätyöt tulevat tulevaisuudessa asettumaan. Tällä tulee olemaan valtava merkitys henkilöstöravintoloiden tulevaisuuteen.
Nämä asiat on ollut helppo todeta seuraamalla alaan liittyvää keskustelua syksyn aikana. Saman voi lukea myös suoraan TE-toimiston tilastoista.
Samanaikaisesti, kun à la carte- ja pikaruokaravintoloiden krooninen työvoimapula on jatkanut kasvuaan, on henkilöstöravintoloissa edelleen jouduttu turvautumaan lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin.
Alalla tuntuu kuitenkin vallitsevan usko, että korona-aika on luonut patoutunutta kysyntää.
Tämä saa alan tulevaisuuden näyttämään valoisammalta – vielä tarvitaan tulevaisuuden tekijät.
Lue lisää:
Katan blogi: À la carte -tarjoilun suola ja traktorin osia
Turon blogi: Keittiöstä konttoriin