Kategoriat
työelämä työmarkkinat työnantajat

Hyvä voittaa – myös kilpailussa työvoimasta

Tuoreimman Ammattibarometrin mukaan ravintolatyöntekijöiden osalta avoimien paikkojen ja työnhakijoiden määrät ovat tasapainossa Uudellamaalla. Kuitenkin alan yrityksillä on rekrytointivaikeuksia ja syitä on hyvä pohtia.

Kirjoittaja: Antti Veirto, PAMin tutkimuspäällikkö

Ei ole tavatonta, että pääkaupunkiseudun ravintolayrityksillä on vaikeuksia löytää työvoimaa. Kokkeja on etsitty viime vuosina kovasti. Jo 1980-luvulla pääkaupunkiseudulla oli ajoittain vaikeuksia saada ravintoloihin työntekijöitä, vaikka alalla oli myös työttömyyttä. 1970-luvun alussa oli suoranainen työvoimapula. Aikanaan vetovoimaongelmia lähdettiin ratkomaan kampanjoiden ja koulutuksen lisäämisen avulla. Ne tuottivat 80-luvun kuluessa tulosta, kun nuoret kiinnostuivat alasta. 

Jos majoitus- ja ravitsemisalan vetovoimaisuutta arvioi työvoiman määrällä, niin huippuvuosi saavutettiin vuonna 2019 juuri ennen koronapandemian vyörymistä maahan. Silloin alalla työskenteli Tilastokeskuksen mukaan 86 900 palkansaajaa. Se oli kaikkien aikojen huippuvuosi. Kokkeja oli yli 22 000 ja tarjoilijoita lähes 27 000. Avustavia keittiötyöntekijöitä ja pikaruokatyöntekijöitä oli kaikkiaan reilut 26 000.

Palkansaajien määrä pelkästään noissa ammateissa väheni koronan ja rajoitustoimien aikana yli 18 000 henkilöllä. Nyt, kun rajoituksia on purettu ja kansalaisia rokotettu, pitäisi kipeästi löytää uusia työntekijöitä ja saada houkuteltua muihin töihin siirtyneitä takaisin ravintolatyön pariin.

Vetovoimaisuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia

Tilastokeskuksen tietojen perusteella opiskeluiden ohella osa-aikatyötä tekevien määrä ravintola-alalla väheni koronan aikana aikavälillä 2019-2020. Hallitus näyttää rohkaisevan opiskelijoita osallistumaan työssäkäyntiin, kun se ensi vuoden talousarviossaan esittää opintotuen tulorajan nostamista. Toivottavasti se osaltaan houkuttelee nuoria tarttumaan myös ravintola-alan työmahdollisuuksiin.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on seurannut majoitus- ja ravitsemisalan vetovoimaisuutta työskentelyalana työikäisten keskuudessa vuodesta 2010 alkaen. Vetovoimaisuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Kiinnostus oli korkeimmillaan vuonna 2016, kun 36 prosenttia työikäisistä piti majoitus- ja ravitsemisalaa houkuttelevana työskentelyalana. Vuonna 2020 sen koki houkuttelevaksi 30 prosenttia työikäisistä eli pientä kiinnostuksen hiipumista on ehkä ollut ilmassa. Toki alan ja sen työntekijöiden arvostus oli viime vuonna huipussaan, kun 84 prosenttia työikäisistä kertoi arvostavansa paljon majoitus- ja ravitsemisalalla työskenteleviä.

Alan näkökulmasta arvostus pitäisi saada muutettua myös kiinnostukseksi.

Ravintolatyötä tekeville työyhteisön merkitys on kyselyiden mukaan tärkeä

Opetushallituksen tilastoista käy ilmi, että hotelli- ja ravintola-alan koulutukseen hakeneiden määrät laskivat viime vuosikymmenen aikana. Se on valitettavaa ja saattaa sekin kertoa, että alan vetovoimaisuus on nuorten keskuudessa ollut hiipumaan päin.

Ravintolatyötä tekeville työyhteisön merkitys on kyselyiden mukaan tärkeä. Toimivassa työyhteisössä huolehditaan työntekijöiden jaksamisesta ja laadukkaasta esimiestyöstä, annetaan tauot ja työtunnit, joista on sovittu. Kun yrityksessä panostetaan työyhteisöön, on helpompi löytää uutta väkeä.

Ravintola-alan vetovoimatekijöitä on työyhteisön lisäksi toki muitakin. Asiakaspalvelu on tunnetusti taitolaji, joka vetää ravintolatyössä puoleensa. Ravintola-alan ammattilaisille on myös tärkeää päästä työskentelemään mielenkiintoisten tuotteiden parissa.

Syitä voi olla lukuisia, kun yritykset eivät löydä sopivia työntekijöitä. Työntekijöiden osaaminen voi olla puutteellista, palkkatarjoukset eivät tyydytä työntekijöitä tai tieto avoimista työpaikoista ei tavoita heitä. Työvoiman suuri vaihtuvuus vie sinänsä resursseja. Työnantajakuvan merkitystä ei voi myöskään aliarvioida. Alalla kuin alalla varmaan pätee tosiasia; jos on saanut huonon työnantajan maineen, on vaikea löytää työntekijöitä.

Ravintola-ala on ollut viime aikoina paljon otsikoissa. Hyvässä ja huonossa. Itse uskon, että työntekijöihinsä satsaavat yritykset löytävät tekijät palvelukseensa.

PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto vierailee Uudenmaan TE-toimiston Teemasta toimeen – MARA-alan virtuaalisilla rekrymessuilla

Tästä linkki tapahtuman sivuille: https://teemastatoimeen.fi/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.