Kirjoittaja: Merja Kauhanen, johtava tutkija, Työn ja talouden tutkimus LABORE,
Kuva: Maarit Kytöharju
Koronapandemia iski voimakkaasti suomalaiseen talouteen ja työmarkkinoille viime vuonna. Toimialoittaisesti työllisyys heikkeni kaikkein eniten niillä aloilla (kuten majoitus- ja ravitsemisala), jotka joutuivat koronan aiheuttamien yhteiskunnan sulkutoimien kohteeksi.
Kokonaisuudessaan pandemian vaikutukset niin bruttokansantuotteen kasvuun kuin virallisiin työmarkkinalukuihin jäivät onneksi pelättyä pienemmiksi, kiitos tukitoimien ja suomalaisen lomautusjärjestelmän.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2020 bruttokansantuote supistui 2,9 prosentilla ja työttömyysaste nousi vuoden 2019 6,7 prosentista 7,8 prosenttiin, ts. ainoastaan 1,1 prosenttiyksiköllä. Työllisten määrä laski 38 000:lla edellisvuodesta, ja työllisyysaste 72,9 prosentista 72,1 prosenttiin (vanhan tilastointimenetelmän mukaisilla luvuilla).
Työllisyyden koronakuoppa on jo kurottu umpeen
Vaikka tämäkin vuosi on mennyt koronapandemian varjossa, talouskasvu on Suomessa elpynyt ja työllisyys on kasvanut varsin nopeasti.
Hyvä tilanne on näkynyt myös avointen työpaikkojen määrän reippaana nousuna siinä määrin, että joillakin aloilla on ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä avoimiin työpaikkoihin.
Hyvän talous- ja työllisyyskasvun taustalla on mm. patoutuneen yksityisen kulutuksen purkautuminen ja elpynyt vientikysyntä. On positiivista, että työllisyyden koronakuoppa on jo kurottu umpeen ja työllisten määrässä ollaan hieman korkeammalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa (ks. kuvio).
Uusin, lokakuun 2021, työllisyysasteen trendiluku oli 72,7 prosenttia. Vanhalla tilastointimenetelmällä tämä luku olisi ollut noin 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi. Tilastokeskus muutti tänä vuonna työllisyyden tilastointitapaa, mikä laski työllisyyslukuja alaspäin.
Näin korkeita lukuja kuin juuri ennen pandemiaa ja tämän vuoden toisella puoliskolla ei ole havaittu edellisen kerran kuin 1990-luvun alussa.
Kuvio. Työllisten ja työllisyysasteen trendisarjat 2009:01-2021:10 (Lähde: Tilastokeskus)
Hallituksen työllisyystavoite mahdollinen saavuttaa
Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ’vanhaa’ tilastointapaa käyttäen pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjattu 75 prosentin työllisyysastetavoite hallituskauden loppuun mennessä voisi olla jopa mahdollista saavuttaa.
Pidemmällä tähtäimellä hyvinvointivaltion rahoitus ja julkisen talouden kestävyys edellyttää tätäkin korkeampaa työllisyysastetta nopeasti ikääntyvässä ja heikkenevän väestöllisen huoltosuhteen Suomessa.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjattu työllisyysastetavoite viittaa työllisten osuuteen samanikäisestä väestöstä 15-64-vuotiaiden keskuudessa.
Hallitusohjelmassa kuitenkin todetaan, että työllisyysasteen tarkastelussa käytetään rinnakkain myös 20–69-vuotiaille laskettua työllisyysastetta, mikä on hyvä asia. Jatkossa työllisyysastetavoitteita asetettaessa tavoitteen asettaminen jälkimmäiselle ikäryhmälle voisikin olla perustellumpaa.
Alle kaksikymppisiä koskee 18-ikävuoteen ulottuva oppivelvollisuus, ja sen ikäisten toivotaankin istuvan koulunpenkillä ja suorittavan vähintään toisen asteen koulutuksen. Toisaalta yli kuusikymppisiä koskien yhä useamman työura jatkuu nykyisin jo yli 64-vuotiaaksi.
Työpaikkojen laatu mukaan julkiseen keskusteluun
Ruotsalainen taloustieteen emeritusprofessori Lars Calmfors on esittänyt, että työllisyystavoite asetettaisiin myös keskimääräisissä työtunneissa työllisyysastetavoitteen rinnalle.
Tämän suuntaista suosittaa myös professori Markus Jäntin työllisyyden tutkijatyöryhmä omassa raportissaan[1].
Työllisyysasteessa asetetun tavoitteen yksi ongelma on, että työvoimatutkimuksessa työlliseksi lasketaan varsin alhainen työpanos, ts. jos on tehnyt vähintään tunnin työtä viikossa ansiotuloja saadakseen.
Työllisten määrä ei siis yksistään anna riittävän täydellistä kuvaa siitä, kuinka hyvin potentiaalinen työvoima pystytään hyödyntämään työmarkkinoilla.
Työllisten määrän kasvu on tärkeää sosiaalipoliittisesti ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi. Mutta myös syntyvien työpaikkojen laadulla on merkitystä. Aiemman tutkimusten mukaan parempilaatuisista työpaikoista on hyötyä niin työntekijöille, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle.
Julkisen talouden kestävyyden kannaltakin syntyvien työpaikkojen laadulla on suuri merkitys.
Siksi toivoisi, että julkisessa keskustelussa kiinnitettäisiin enemmän huomiota myös syntyvien työpaikkojen laatuun.
[1] Busk, H., Jäntti, M., Järvensivu, A., Kauhanen, A., Kauhanen, M., Pesola, H, Pärnänen, A., Shemeikka, R., Stenholm, P. (2021). Työllisyyden tutkijatyöryhmän raportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:40. Työ- ja elinkeinoministeriö.