Kategoriat
kohtaanto työelämä työmarkkinat työnantajat Yleinen

Työelämän 007 – Elä ja anna arkijärjelle mahdollisuus

Emme useinkaan toimi arjessamme järkevästi. Elämme tyhmyyttämme sekä yli varojemme että maapallon kantokyvyn. Emme priorisoi vaan yritämme hotkaista to do -listamme kertahaukulla, vaikka järkemme ääni muuta väittäisi. Arkijärkisyys on työelämän käytännönläheinen monitoimityökalu kaikille meille, joita mielihalumme ja tunneimpulssimme johdattelevat mielivaltaisesti sinne tänne. Arkijärkisyys on saranahyve, jonka varassa seisoo paitsi hyvä työelämä myös hyvä elämä.

Kirjoittaja: Ville Nordlund, asiantuntija Uudenmaan TE-toimisto

Tutkimusten mukaan tunteet liikuttavat ihmistä. Arjen tohinassa emme toimi ensisijaisesti arkijärkemme mukaisesti, vaan emootioihimme pohjaavat mielihalumme vievät meitä. 

Annan muutaman esimerkin. 

Syömme ja juomme – varsinkin juhlapyhinä ja ruotsinlaivan buffassa – järjenvastaisesti ihan liikaa, vaikka tiedämme olevamme jo täynnä.  

Jumitamme tunteja erikokoisten näyttöpäätteiden ääressä kytkettyinä meitä tyhmentäviin älylaitteisiin. Kaiken järjen mukaista olisi kuitenkin panostaa läsnäoloon ja kohtaamiseen samassa ajassa ja paikassa. 

Kaadamme kirjaimellisesti puuta kotimme päälle, kun sallimme elinympäristömme rapautua ja päästämme luonnon kurjaan kuntoon.   

Kuinka voisimme elää paremmin arvojamme vastaavaa elämää niin, että toimisimme yhä useammin tietoisesti oman tahtomme mukaan? Otetaan arkijärki käyttöön.

Hyvebussin kuljettaja 

Hyveet ovat yhteisön arvostamia jäsentensä luonteenpiirteitä, joilla on myönteinen vaikutus yhteiseen toimintaan ja hyvinvointiin.

Näistä luonteenpiirteistä ei kuitenkaan saa koitua haittaa kenellekään yksilölle tai yhteisön toimintaympäristölle. Hyveiden vaikutukset yksittäisiin ihmisiin, ympäröivään yhteiskuntaan tai luontoon voivat siten olla pelkästään niiden hyvää edistäviä tai ylläpitäviä. 

Eetikko Antti Kylliäinen on laatinut 21-kohtaisen listan työelämän keskeisimmistä hyveistä. Hyvelistauksen kärjessä on itseoikeutetusti arkijärkisyys. 

Aristoteelisessa hyve-etiikassa hyvän ihmisyyden kulmakivet ovat rajattavissa kahteen perusominaisuuteen: sosiaalisuuteen sekä rationaalisuuteen eli järkevyyteen.  

Sosiaalisuutemme vastaa kysymykseen, miksi hyveitä tarvitaan. Rationaalisuutemme taas perustelee sen, miten hyveellisyys on ylipäätään mahdollista. 

Rationaalisuus näyttäytyy jokapäiväisessä elämässämme pääasiassa arkijärkisyyden hahmossa.

Arkijärkisyys on saranamainen kardinaalihyve. Sen varassa koko ovi eli kaikki muut hyveemme seisovat tai kaatuvat. 

Jo hyve-etiikan grand old man Aristoteles ajatteli, että ihmisestä tekee hyvän juuri järjen äänen kuuleminen ja sen mukaan toimiminen mahdollisimman hyvin ja tarkasti.

Käytännöllinen järki on kuski siinä bussissa, jonka kyydissä muut hyveet istuvat. 

Arkijärkisyyden hyveen mukaisena voidaan pitää muun muassa sellaista ajattelua ja toimintaa, jota yhteisön jäsenet pitävät käytännöllisenä ja järkevänä.  

Kyse on aivan perustavanlaatuisesta luonteenpiirteestä, sillä hyveajattelun mukaiselle toiminnalle on ominaista nimenomaan käsinkosketeltavuus, konkretia ja käytännönläheisyys. 

Tee työsi kuin James Bond 

Käytännönläheisyyden lisäksi arkijärkisenä voi pitää sellaista suhtautumistapaa, jonka turvin kykenemme toimimaan hämääntymättä poikkeuksellisissa tilanteissa. 

Filosofi Esa Saarinen on luennoillaan hahmotellut niin sanottua Bond-filosofiaa. Sen tarkoituksena on eritellä ominaisuuksia, jotka määrittävät salaisen agentti 007:n eli James Bondin edesottamuksia kenttätyössä.   

Bond-filosofian eräs kohta on se, että kohtasipa Bond kenet tai mitä tahansa, hän ei kiusaannu. Bond siis kykenee toimimaan häkeltymättä, oli tilanne miten tiukka tahansa.  

Eräs esimerkki Bondin arkijärkisestä kyvystä toimia hämääntymättä on Skyfall-elokuvan kohtaus, jossa Bond istuu suuressa serverihallissa köytettynä tuoliin.   

Todennäköisimmän skenaarion eli fyysisen kidutuksen sijaan elokuvan antagonisti Raoul Silva istuutuukin yllättäen Bondin vierelle ja alkaa kosketella häntä kevyesti rintakehän alueelta ja sisäreisistä.  

 “Yrität tällä hetkellä muistella koulutustasi. Millainen sääntö pätisi tässä tilanteessa? No, ensimmäinen kerta kaikkea,” hän toteaa Bondille. 

“Mikä saa sinut ajattelemaan, että tämä olisi ensimmäinen kertani?” pääasiassa naistenkaatajana tunnettu Bond kuittaa rikollisnerolle. 

Bondin toiminta paineen alla on viileän arkijärkistä. Hän kykenee ajattelemaan kovassa paikassa kiusaantumatta ja iskemään takaisin vangitsijalleen – jopa siinä määrin onnistuneesti, että hän saa Silvan yllättymään ja siten kaapattua aloitteen takaisin itselleen.  

Nosta rimaa kuin Wilma Murto 

Rationaalisen, käytännönläheisen ja häiriintymättömän toiminnan vierelle, osaksi arkijärkisyyden hyvettä, kuuluu se, että osaamme toimia pääasiallisesti henkilökohtaisen taitotasomme sallimissa rajoissa.  

Rajallisuutemme hyväksyminen ei kuitenkaan sulje täysin pois mahdottomiltakaan tuntuvia asioita. Silloin tällöin tulee hetkiä, jolloin on hyvä nostaa rimaa.   

Tällöin operoimme kullekin meistä ominaisen mukavuusalueen ja vaihtuvia stressitiloja käsittävän epämukavuusalueen rajapinnassa.  

Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto käyttää tästä mukavuus- ja epämukavuusalueiden välisestä vyöhykkeestä käsitettä optimaalisen toiminnan alue. 

Työskentely optimaalisen toiminnan alueella mahdollistaa niin sanotun flow-kokemuksen synnyn. Tällöin meidän on mahdollista toimia keskittyneessä virtauksen tilassa, jossa käsitys omasta taitotasosta vastaa likipitäen kokemusta tehtävän haastavuudesta.  

Mahdottoman yrittäminen voi käytännössä ilmetä esimerkiksi siten, että toimiessamme optimaalisen toiminnan flow-kanavassa livahdamme kuin varkain rajojemme yli.

Wilma Murron tavoin kiepsahdamme yli ennätyskorkeudestamme – seipäällä, jota emme ole käyttäneet koskaan aiemmin. 

Yllättäen eilisen mahdottomasta onkin tullut tämän päivän mahdollinen. 

Ota opiksi kuin Leijonat 

Arkijärkisen omien rajojen testaamisen kannalta on merkityksellistä, että osaamme ottaa opiksi kokemuksistamme.  

Arkijärkinen toiminta edellyttää itsereflektiota: tekemämme virheet, mokat ja muut lapsukset on osattava käsitellä, asettaa mittakaavaan ja takoa uuden oppimisen auraksi. 

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen otteet viime vuosien arvokisoissa ovat osoittaneet, kuinka Leijonat etenkin päävalmentaja Jukka Jalosen johdolla on ottanut tehokkaasti opiksi menneiden vuosien erheistä. 

Aiempien turnausten tappioista, joissa Suomi on menettänyt hetkessä useamman maalin johtonsa tai pelannut heikoimman ottelunsa juuri finaalissa, on ammennettu tuloksekkaasti tämän vuosikymmenen menestyksen tarpeisiin.  

Kirveleviin häviöihin johtaneiden virheiden pohjalta on opittu voittamaan otteluita ja lopulta turnauksia. Jatkuvan alisuoriutujan sijaan Leijonista on tullut arvokisojen vakiintunut ennakkosuosikki, jonka menestys ei yllätä enää ketään. 

Hiljattain päättyneiden kotikisojen pettymys tarjoaa Suomen jääkiekkomaajoukkueelle sekä nälkää että rakennusainetta tulevan menestyksen perustaksi.  

Leijonissa viljelty oppimisen kulttuuri takaa, että kokemuksesta otetaan opiksi. Tällöin on mahdollista mennä joukkueena eteenpäin niissä asioissa, joissa tällä kertaa jäi parantamisen varaa. 

Ovet auki parempaan työelämään 

Työyhteisöissämme arkijärkisyys voi konkretisoitua monella tapaa. Se voi ilmetä esimerkiksi siinä, että kollegat työskentelevät keskenään johdonmukaisesti, järkisyihin nojaten sekä myönteisellä tavalla ennakoitavasti.  

TE-palveluiden asiantuntijatyössä voimme arkijärkisyyden avulla säästää valtavasti aikaa ja vaivaa muun muassa siten, että jaamme yhä enemmän hyväksi havaitsemiamme käytäntöjä toisillemme.

Uteliaan tutkiva suhtautuminen työhön tekee mahdolliseksi yhteisen työntekomme suoraviivaistamisen ja sujuvoittamisen.  

Asiantuntijan on ensiarvoisen tärkeää kyetä työskentelemään paineen alla hämääntymättä ja kiusaantumatta.

Tällöin arkijärkinen toimintatapa lähenee LYRA-lyhenteestäkin tuttua ammatillisuutta: on arkijärkistä hoitaa hommat laadukkaasti niin, että asiakas tulee kohdatuksi ystävällisellä ja asiantuntevalla otteella.  

Arkijärkisyys on avainhyve, paitsi parempaan elämään myös parempaan työelämään sen osana. Työssä ja vapaa-ajalla se avaa ovia muun muassa asioiden priorisointiin. 

Informaatiotiheässä asiantuntijatyössä priorisointi voi ilmetä esimerkiksi tiimin tehtävien asettamisena tärkeys- ja välittömyysjärjestykseen. Vaikkapa jaottelemalla Teams- ja muut kokoukset niihin, joissa kaikkien on välttämättä oltava paikalla ja sellaisiin, joihin olisi kiva osallistua sekä niihin joissa riittää, että tiimistä on vaikkapa riittävä edustus paikalla. 

Tapahtukoon tahtomme 

Henkilökohtaisella tasolla eräänä hyvänä tavoitteena voisi pitää sitä, että tiedostaisimme koko ajan paremmin impulsiiviset mielihalumme. Sen myötä meidän olisi mahdollista arvioida niitä arkijärkisesti ja suhtautua niihin kriittisellä otteella. 

Analyysin varsinaisena tähtäyspisteenä olisi se, että kykenisimme lopulta toimimaan niin kuin tahdomme – arvojemme eli hyvien, itsessään tärkeiden ja tavoittelemisen arvoisten hyvän elämän päämääriemme suuntaisesti. 

Arkijärkisyyden ansiosta meillä on aito mahdollisuus toimia sen mukaan, mikä on meille oikeasti hyväksi.

Kun tunnemme paremmin sekä itsemme että toisemme, tiedostamme herkemmin myös arvomme sekä juuri omalle yhteisöllemme ominaiset hyveet. 

Voit arvioida arkijärkisyyden tämänhetkistä vaikutusta omassa työssäsi esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:  

1. Miten arkijärkisyys näkyy asiantuntijatyössäsi?  

2. Mitä arkijärkisyyden mukaisia käytäntöjä tiimissänne jo toteutetaan?  

3. Millä tavoin voisitte lisätä arkijärkisyyttä tiimissänne?  

Aristoteleen mukaan järjen äänen kuuleminen ja sen mukaan toimiminen tekee meistä ihmisinä hyviä.

Kokeilisimmeko nyt yhdessä, sinä ja minä, tehdä tämän ajatuksen avulla työelämästämme entistäkin paremman? 

Omat hyveesi pääset testaamaan esimerkiksi hyveettaskussa.fi-sivuston testillä tai pikatestillä. 

Taustakirjallisuus:  

Aristoteles (2012): Nikomakhoksen etiikka. 

Järvilehto, Lauri (2012): Tee itsestäsi mestariajattelija. 

Järvilehto, Lauri (2023): Mestariajattelijan työkalut. 

Kylliäinen, Antti (2012): Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen. Hyveet työssä ja elämässä. 

Kylliäinen, Antti (2021): Hyvän tekijät. Hyveet ja arvot yksilön ja yhteisön elämässä. 

Tuominen, Saku (2018): Juu ei. Pieni kirja priorisoinnista. 

Verkkolähteet: 

Hyveet työssä (hyveettaskussa.fi) (https://hyveettaskussa.fi/hyveet-tyossa/). 

Hyveet taskussa -testi (https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/616cd164-1634-4930-a543-151728e91a7e?displayId=Fin2636964). 

Hyveet taskussa -pikatesti (https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/b525d5f3-b106-4783-89e3-68b0411fa922?displayId=Fin2634897). 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *