TE-palvelut tukenasi työmarkkinoiden nousuissa ja laskuissa

Kirjoittaja: Riku Hautamäki, johtava asiantuntija, Uudenmaan TE-toimisto

Ennen koronakriisiä elimme pitkään nousukautta. Pandemiaan liittyvät rajoitukset toivat siihen hetkellisen katkoksen, mutta pian yritysten tuloskunto oli uudelleen nousussa. Kuitenkin vuosi 2022 pysäytti positiivisen kehityksen, ja aloitti uuden epävarmuuden ajan.

Muutosneuvotteluiden määrä onkin ollut tasaisessa kasvussa. Yritysten tilinpäätösten valmistuminen kevään kuluessa on usein ennenkin ollut se hetki, jolloin tarve muutokselle tunnistetaan.

Useimmiten muutoksen alkusysäys on asiakkaissa. Asiakkaat rahoittavat yrityksen toiminnan. Jos asiakkaat muuttavat käyttäytymistään, yrityksen on pakko sopeutua, tai sillä ei kohta ole asiakkaita. Ilman asiakkaita yritystoimintaa ei voi jatkaa.

Yksikään omistaja ei pumppaa omia rahojaan kannattamattomaan yritykseen, eikä pankki anna lainaa, jos on pelko, että niitä ei saa enää takaisin.

Asiakkaat saattavat hävitä, vaikka yritys ja sen henkilöstö eivät itse tekisi mitään väärää. Joskus maailmalla tapahtuu jotain sellaista, jonka edessä on vain pakko nöyrtyä ja yrittää sopeutua.

Muutos voi johtua teknologian murroksesta tai maailmanlaajuisista megatrendeistä. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat tällaisia ilmiöitä raadollisimmillaan.

Irtisanomistilanteet ovat kriisi, paitsi henkilöstölle, myös yritykselle. TE-toimiston muutosturvapalvelut on luotu auttamaan sekä työnantajia että työnhakijoita.

Muutosturvapalvelut äkillisen kriisin yhteydessä

Ilmailuala kohtasi historiansa rankimman haasteen, kun maailmanlaajuinen koronapandemia pysäytti lentoliikenteen lähes kokonaan. Uudenmaan TE-toimiston podcastissa HR-Specialist Paula Palsala kertoo, millaisena kriisi näyttäytyi Finavian HR-tiimistä katsottuna.

Tuolloin suurin osa ilmailualalla työskentelevistä henkilöistä lomautettiin ainakin tilapäisesti – mutta myös irtisanomisia tapahtui suuressa mittakaavassa. Uudenmaan TE-toimiston muutosturvapalvelut aloittivat ensin yhteistyön alan työnantajien kanssa.

Kartoitimme tilannetta, sovimme infotilaisuuksia työpaikoille ja aloimme rakentaa palveluita irtisanotuille ja lomautetuille ihmisille.

Suuren tehtaan lopettaessa toimintansa, irtisanomisen kohteeksi saattaa joutua jopa 500–1000 työntekijää kerralla. Ilmailualan kohtaama liiketoiminnan lähes totaalinen pysähtyminen kosketti yli 10 000 henkeä.

Tavanomaisten muutosturvapalveluiden rinnalle ja tueksi perustettiin oma erillinen ”Ilmailualan tiimi”, joka keskittyi vain ilmailualan työnhakijoihin.

Hyvässä yhteishengessä sovittiin TE-toimiston etäpisteen perustamisesta lentokentän alueelle, mutta uudelleen kiristyneet koronarajoitukset pakottivat turvautumaan pääasiassa etäyhteyksiin ja palveluihin puhelimella ja videoyhteydellä.

Muutosturvapalveluina tarjottiin esimerkiksi runsaasti koulutuksia eri aloille. Ja jos ei tiennyt heti, mitä haluaa, tai mihin soveltuu, pääsivät halukkaat osaamiskartoituksiin, joilla selvittää suuntaviivoja. Yrittäjyydestä kiinnostuneille järjestettiin infotilaisuuksia yhdessä YritysVantaan kanssa, ja päätoimisiksi yrittäjiksi ryhtyville TE-toimisto myönsi starttirahaa.

Tärkeintä oli tarjota vaihtoehtoja. Vaikka heti shokkiuutisen jälkeen voi olla vaikea tehdä loppuelämää koskevia päätöksiä, on helpottavaa nähdä konkreettisesti, että mahdollisuuksia on olemassa.

Ja jos ei heti osaa valita, mitä seuraavaksi tekisi, tukea ja palveluita oli tarjolla pitkäkestoisesti, jotta ihmisillä oli aikaa harkita ja ottaa selvää asioista.

Parhaat ratkaisut löydetään yhdessä

Vaikka moni pääsi myöhemmin palaamaan vanhoihin töihinsä, osalle muutos oli väylä uudelle uralle. Ilmailualan työntekijöitä on siirtynyt muun muassa ravitsemusalalle, logistiikka-alalle, lähihoitajiksi ja yrittäjiksi.

Kun TE-toimisto perusti oman erillisen tiimin palvelemaan ilmailualan työnhakijoita, pystyimme palkkaamaan virkamiehiksi suoraan ilmailualalta tulevia henkilöitä.

Suomen työvoimapalveluiden historiassa ainutlaatuisesti, lomautetuille lentäjille pystyttiin järjestämään simulaattorikoulutusta, jolla säilyttää liikennelentäjän lupakirjan tyyppikelpuutuksien voimassaolo. Myös valtionhallinto pystyy taipumaan uusiin asioihin, jos tarve on suuri ja tavoitteeseen sitoutuminen vahvaa.

Uusia työpaikkoja etsittiin TE-toimiston normaalina työnvälityspalveluna kaikille työnhakijaksi ilmoittautuneille. TE-toimisto sai runsaasti yhteydenottoja yrityksiltä, jotka olivat kiinnostuneita palkkaamaan ilmailualalta tulevia osaajia.

Uusia työpaikkoja etsittiin yhdessä alueen kaupunkien elinkeinopalveluiden ja muiden kumppanien kuten Helsingin seudun kauppakamarin kanssa.

Eräs suunnitteluun osallistunut kuvasi toimintaa ”talkoohengeksi”, jossa jokainen on valmis tuomaan oman panoksensa yhteisen tavoitteen hyväksi – meli uusien työpaikkojen löytämiseksi kaikille tarvitseville.

Ilmailuala elpyi

Ilmailualan avuksi saatiin myös tukea Euroopan globalisaatiorahastolta (EGR). Sen avulla pystyttiin rahoittamaan osa tarjolla olleista palveluista.

EGR-hanke päättyi vuoden 2022 lopussa, ja sen kirjanpidon mukaan irtisanotuista 82 % oli siihen mennessä löytänyt jonkun ratkaisun työttömyyteensä. Suurimmalla osalla se on ollut uusi työ, mutta mukana on myös muun muassa pitkäkestoisiin opiskeluihin lähteneitä.

Ilmailualan tilanne poikkesi monesta muusta äkillisestä rakennemuutoksesta siinä, että jo alun perin oli toivoa alan elpymisestä, ja työpaikkojen ”uudelleensyntymisestä.”

Joskus muutokset ovat pysyviä, eikä todellista toivoa lomautusten päättymisestä tai irtisanomisten peruuntumisesta ole. Tällöin uusi ammatti – usein koulutuksen kautta – on suurimmalle osalle paras vaihtoehto päästä takaisin työelämään.

Yrityspalveluiden mieluisimpia tehtäviä on kymmeniin tai satoihin takaisinottokyselyihin vastaaminen. Lain mukaan yrityksen on otettava takaisin tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottu seuraavan neljän tai kuuden kuukauden ajan irtisanomisesta, mikäli yrityksessä avautuu uudelleen riittävän saman kaltaisia tehtäviä.

Tämä velvollisuus koskee kuitenkin vain niitä irtisanottuja, jotka ovat ilmoittautuneet TE-toimistoon työnhakijoiksi.

Suurin osa työnantajista ottaa mielellään entisiä omia työntekijöitään takaisin, koska he osaavat työnsä eivätkä tarvitse pitkää perehdytysjaksoa.

Tuhannet työntekijät ovat nyt palanneet takaisin entisiin töihinsä – ja moni on varmasti myös edennyt urallaan vastuullisempiin tehtäviin.

Suomen muutosturvamalli

Ilmailualan kriisi on esimerkki poikkeuksellisen mittavasta muutosturvatilanteesta. Muutosturvaa toteutetaan päivittäin pienemmässä mittakaavassa niin suuryritysten kuin pk-sektorinkin kanssa.

Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon ”Tanskan mallista”, mutta muutosturva on Suomen malli edistää työstä työhön –siirtymiä, ja auttaa työnhakijoita ja työnantajia kohtaamaan toisensa TE-palveluiden avulla.

TE-palveluiden piiriin pääsee ilmoittautumalla työnhakijaksi TE-toimistoon. Tämän voi tehdä kätevästi Työmarkkinatorin verkkosivustolla.

TE-toimisto tekee muun muassa tuhansia työnhakijoiden esittelyjä työnantajille. Kaikki tehty työ ei aina näy päällepäin, koska vain työhaastatteluihin kutsutut huomaavat, että heitä on aktiivisesti esitelty työnantajille. TE-toimisto hakee työnantajille esiteltävät henkilöt työnhakijaksi ilmoittautuneiden joukosta.

Tärkeää on antaa TE-toimistolle tietoon kaikki työn hakemisen kannalta olennainen osaaminen, ja ilmaista haastattelussa, minkälaisista töistä on kiinnostunut.

Työnantajat arvostavat motivoituneita työnhakijoita, joten ei tarvitse pelätä, että tulisi esitellyksi tehtävään, johon ei sovi, tai joka ei aidosti kiinnosta.

TE-toimiston muutosturvapalvelut puolestaan auttavat työnantajaa hoitamaan lakisääteiset velvollisuutensa, mutta myös helpottamaan aitoa huolta, jota esimiehet, henkilöstöhallinto ja kollegat tuntevat irtisanottujen ja lomautettujen tulevaisuudesta.

Henkilöstölle muutosturva tuo valtavan määrän informaatiota ja palveluita. Tietoa saa vaikkapa työttömyysturvasta, kouluttautumismahdollisuuksista ja tulevaisuuden näkymistä. Konkreettiset palvelut liittyvät usein erilaisiin koulutuksiin, kartoituksiin ja valmennuksiin.

Parhaimmillaan ihminen löytää muutosturvapalveluiden avittamana itsellensä uuden työn, opiskelee uuden ammatin tai perustaa yrityksen.

Muutosturvan toimintamallin tärkeimpiä tavoitteita on edistää siirtymiä suoraan työstä työhön. Vaikka työsuhteen solmiminen on aina työnhakijan ja työnantajan kahdenvälinen asia, TE-toimisto voi taustalla monin tavoin edistää osapuolten kohtaamista.

Kokemus on osoittanut, että muutostilanteiden hallintaan kannattaa panostaa.

Muutosturvapalveluita on myös uudistettu vuosien varrella. Tuoreimpana kehitysaskeleena on parannettu yli 55-vuotiaiden muutosturvaa, jotta ikääntyvien työllisyysaste saataisiin nousuun.

Kokemus on osoittanut, että muutostilanteiden hallintaan kannattaa panostaa. Työntekijöiden siirtyminen entisestä työstä uuteen tapahtuu nopeammin ja sujuvammin.

Samalla yritysten on helpompi selviytyä markkinoiden turbulensseista ja kohota uuteen nousuun.