Kategoriat
kohtaanto työelämä työmarkkinat työnantajat

Suomalaisten uutis- ja viihdenälkä tuo työtä media-ammattilaisille

Tällä hetkellä journalismilla ja monella medialla menee hyvin. Maailman viime vuosien tapahtumien myötä kiinnostus sekä tarve ajankohtaiseen ja luotettavaan tietoon on kasvanut Suomessakin. Tiedonvälitykseen tarvitaan journalisteja ja muita media-alan ammattilaisia, kun maailmanlaajuinen pandemia levisi tai sota Euroopassa alkoi.

Kirjoittaja: Mika Heijari, Suomen Journalistiliiton tiedottaja

Useat mediatalot etsivät tällä hetkellä työntekijöitä, jopa erilaisten rekrytointipalkkioiden avulla. Esimerkiksi journalismin eri alojen erikoisosaajia on haettu maksamalla vinkkipalkkioita.

Monet toimitukset rekrytoivat muun muassa dataa hyödyntäviä ja louhivia journalisteja tai monimediaosaajia, jotka hallitsevat laajasti erilaisia tapoja tehdä sisältöä.

Hyville osaajille on tarvetta. Heistä jopa kilpaillaan.

Digitalisaation myötä media ja sen sisällöntekijät ovat opetelleet uusia tapoja tehdä sisältöjä ja jakaa niitä. Kun ennen toimittaja teki aamun lehteen jutun, nyt sama toimittaja tekee aiheesta digijutun, videon, äänitiedoston radioon, somesisällöt ja jutun seuraavan aamun painettuun lehteen. Tai vaikeasti avautuvia aiheita avataan erilaisen grafiikan ja sisältöjen keinoin.

Tällaisia osaajia tarvitaan alalla yhä enemmän.

Takana raju murros

Kaksituhattaluvulla media-alalta on kuitenkin kadonnut yli tuhat työpaikkaa. Monet mediat ovat vähentäneet työntekijämääräänsä, jotkut ovat lopettaneet toimintansa ja jotkut puolestaan yhdistyneet toisen kanssa.

Tilausmaksujen rinnalla mainostulot ovat mediataloille merkittäviä tulonlähteitä, joilla journalismia rahoitetaan. Mainosrahoista yhä suurempi osa on viime vuosina mennyt erilaisille globaaleille alustayhtiöille. Ennen lehdessä ollut mainos onkin nyt somevirrassa.

Mediatyö on nykyisin monimuotoista ja moni tekee vuorotellen mediatyötä ja viestintätyötä. Journalisteja on siirtynyt viestintäalalle, tekemään yritys- ja yhteisöviestintää, markkinointiviestintää tai tekemään alan koulutusta. Alalla ovat lisääntyneet myös pätkätyöt. Työelämä koostuu lyhyistä, eri mediayrityksissä tehtävistä määräaikaisista töistä.

Osaajia tarvitaan

Suomalainen media on monimuotoista. Siksi tarvitaan monenlaisia osaajia. Edelleen on paikka journalistille, joka tekee tutkivaa, aikaa vievääkin journalismia.

Edelleen tarvitaan erikoisalojen osaajia, jotka keskittyvät talouteen tai politiikkaan. Samalla tarvitaan heitä, jotka tekevät samasta aiheesta sisältöä moneen kanavaan, monin eri tavoin, nopeastikin.

Av-alalla realityä ja draamaa tuotetaan ja kulutetaan Suomessa merkittävästi enemmän kuin aiemmin. Pandemian aikana koteihin linnoittauduttiin katsomaan sarjoja ja elokuvia.

Kansainväliset markkinat ovat myös suomalaiselle elokuva- ja tv-tuotannolle valtava mahdollisuus. Suomessa tuotetaan kansainväliselle yleisölle yhä enemmän tv-sarjoja. Tämä tuo työtä alan ammattilaisille.

Media-alalle kehitetään keinoja osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen alan ammattilaisille.

Sekä median että av-alan työnantajat ja työntekijäliitot miettivät yhdessä monissa yhteishankkeissa, miten vastata jatkossakin tekniikan muutoksiin.

Ja mikä tärkeintä: yleisön odotuksiin.

Kirjoittaja on mukana Teemasta toimeen messuilla keskiviikkona. Tsekkaa tästä messujen koko ohjelma: https://teemastatoimeen.fi/ohjelma/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.