Kirjoittaja: Aino Karhu, asiantuntija Uudenmaan TE-toimisto
Olen ollut mukana Uudenmaan vaalipiirin ääntenlaskennassa vuoden 2009 europarlamenttivaaleista lähtien. Aloitin tuolloin lähettinä enkä ikäni vuoksi saanut vielä äänestää.
Jokaiset vaalit ovat erilaiset pelkästään jo ehdokasmääriltään; presidentinvaalissa ehdokkaita on alle kymmenen ja eduskuntavaaleissa useita satoja.
Töitä on aina paljon. Näissä vaaleissa työskentelin liki 30 tuntia kahden päivän aikana, enkä ollut iltaisin viimeinen kotiin lähtijä.
Sunnuntaina laskimme Pasilan virastotalossa Uudenmaan vaalipiirin ennakkoäänet. Maanantaina laskimme uudelleen tarkistusmielessä sunnuntaina vaalipäivänä annetut ja äänestyspaikoilla kiireellä sunnuntai-iltana lasketut äänet.
Liki 300 000 ennakkoääntä
Vaalipäivänä kello 10.00 alkoi ennakkoäänten laskeminen Pasilassa samaan aikaan, kun toisaalla vielä äänestettiin.
Ääntenlaskuun osallistuneet 600 henkilöä eivät ole poliittisesti sitoutuneita, vaan heidän ainoa merkittävä sitoumuksensa on demokratian ylläpito.
Näissä vaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä oli 314 äänestysaluetta, joista ennakkoääniä kertyi 293 000 eli 53 000 ääntä enemmän, kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Ennakkoääniä oli laskemassa 490 ääntenlaskijaa, jotka oli jaettu seitsemäänkymmeneen seitsemän hengen laskentapöytään.
Koska jokainen ääni tulee laskea vähintään kahdesti, yksi laskija laski pelkästään sunnuntaina keskimäärin 1200 äänestyslappua, maanantaina melkein toisen mokoman.
Ehdokkaita alueella oli 485 ja laskentalomake oli sarakkeiden määrän takia kolmisivuinen.
Tämä vaalipiirin kaksipäiväinen laskenta sekoitetaan usein äänestyspaikoilla tapahtuvaan vaalipäivän ääntenlaskentaan.
Ennakkoäänet kerätään ennakkoäänestyksen jälkeen ja toimitetaan laskentatiloihin, eli tänä vuonna Pasilan virastotaloon, odottamaan vaalipäivää.
Varsinaisena vaalipäivänä äänestäneiden äänet lasketaan äänestyksen päätyttyä äänestyspaikalla puolueiden nimeämien vaalivirkailijoiden toimesta.
Mitä ääntenlaskussa tapahtuu
Vuosia vaaleissa työskennelleenä toimin osana erityishenkilöstöä lomakkeenselvityksessä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pääsemme kotiin nukkumaan vasta, kun kaikki äänet on laskettu, laskennan tulokset tarkastettu ja tallennettu sekä laskentalomakkeet arkistoitu.
Koska aikaa on rajatusti, ääntenlaskussa monen osa-alueen on toimittava saumattomasti. Henkilöstö onkin jaettu erilaisiin ryhmiin, joissa jokaisella on omat tehtävänsä.
Varsinaisen äänten laskemisen suorittavat ääntenlaskijat, jotka on jaettu omiin seitsemän hengen pöytiinsä.
Jokaisessa pöydässä on neljä ääntenlaskijaa, kaksi pöytäsihteeriä ja yksi pöytäpäällikkö. Jokainen pöytä saa luoda laskennalle omat rutiininsa, mutta lähtökohtaisesti laskenta toimii vaalipäivänä näin:
Pöytäpäällikkö hakee pöydälle muovista muuttolaatikkoa muistuttavan laatikon, jossa on yhden äänestyspaikan kaikki ennakkoäänet. Kunnasta ja paikasta riippuen ääniä on muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen.
Paketista löytyvät äänet ovat omissa kuorissa, eli työ alkaa äänestyslappujen poistamisella kuoristaan.
Tämän jälkeen äänet jaotellaan sadan tarkkuudella ja viimeiseksi satojen sisällä numeron tarkkuudella.
Äänten ollessa numerojärjestyksessä pöytäsihteerit merkkaavat niiden määrät lomakkeisiin, jonka jälkeen sihteeri tai päällikkö ottaa lomakkeen ja laatikon äänineen ja vie ne lomakkeenselvityspisteeseen.
Lomakkeenselvityksessä minä ja kollegani tarkistamme, että lomake on täytetty oikein, numerot ovat selkeät eikä mitään merkkauksia puutu.
Jos pöytä on täyttänyt lomakkeen oikein, he vievät laatikon takaisin paketinselvitykseen ja saavat uuden setin ääniä laskettavaksi.
Lomake jatkaa matkaansa: se kulkeutuu lähettien käsissä yhdestä lomakkeenselvityspisteestä tallennuksen yhteydessä sijaitsevaan toiseen pisteeseen, jossa numerot tarkistetaan uudestaan ja entistä tarkemmin, ennen kuin tallentajien ryhmä näpyttää sen valtiolliseen tietojärjestelmään.
Tallennuksen jälkeen lomake ja tallennusraportti nidotaan yhdeksi nipuksi, tarkistetaan vielä kerran ja lajitellaan kunnan ja äänestyspaikan numeron mukaan.
Näin päivä pyörii eteenpäin laatikko ja lomake kerrallaan, kunnes laatikot loppuvat alkuillan aikana ja kaikki äänet on pöydissä laskettu.
Virtuaaliseen muotoon
Äänten fyysisen laskemisen loppuessa pöydät vapautetaan tehtävistään pöytä kerrallaan ja laskentatilat hiljenevät. Käytävien hiljetessä kiire kumuloituu lomakkeenselvitykseen ja laskinten naputus kasvaa raivokkaasti tunti tunnilta.
Lomakkeenselvittäjät siirtyvät kaikki tallennuksen tiloihin ja rupeavat käymään läpi sinne kertynyttä lomakevuorta, joita tallentajat odottavat käsiteltäväksi kuumeisesti tietokoneet tyhjäkäynnillä puhisten.
Inhimilliset virheet ja laskujen paikkaansa pitämättömyys tulevat viimeistään tallennuksessa ilmi, jolloin pienet virheet pystytään korjaamaan nopealla tarkistuksella ja suurempien kohdalla on joskus haettava paketti uudestaan esille ja laskettava äänet osin uudestaan.
Kun kaikki lomakkeet on tarkistettu, äänet tallennettu tietokoneelle ja vaalien tulos siirretty siten manuaalisesta paperikasasta virtuaaliseen muotoon, jäljellä on vielä lomakkeiden arkistointi.
Kaikkien lomakkeiden ollessa tallennettuna ja monesti tarkistettuna, ne niputetaan kunnittain (Askola, Espoo, Hanko, Hyvinkää…) ja laitetaan arkistointilaatikkoihin, joissa ne lepäävät vähintään seuraaviin vaaleihin asti.
Sieltä ne kaivetaan tarkistettavaksi tarvittaessa, jos ehdokas esimerkiksi haastaa vaalien tuloksen.
Ainutlaatuinen demokratia
Vaalityö on hetkittäistä äärettömän intensiivistä työtä, jota voi verrata salamaniskuun. Latausta kertyy pilvessä, kun yhteiskunta virittyy vaaleihin ja ehdokkaat kampanjoivat valintansa ja itselleen tärkeiden aiheiden puolesta.
Lataus purkautuu salamana, kun äänestäjät ruuhkauttavat vaaliuurnat, virkailijat leimaavat lipun toisensa jälkeen ja ääntenlaskijat toisaalla niputtavat ääniä hurjalla vauhdilla paperiviiltojen uhalla.
Niin nopeasti kuin se alkoikin salaman intensiivinen välähdys on ohi; lataus purkautuu maahan ja lomakkeet katoavat arkistokaappeihin.
Helposti unohdamme, miten ainutlaatuista demokratiamme toiminta on ja saatamme ottaa äänestysoikeuden, vaalisalaisuuden ja ääntenlaskennan rehellisyyden itsestäänselvyytenä.
Suurin osa maailman maista on vähintään lainsäädännön tasolla demokratia, mutta niin monta kuin on valtiota, on myös erilaisia demokratioita.
Monissa demokratiaksi itseään kutsuvissa maissa todellisuus ei täysin vastaa periaatteita eikä ääntenlaskenta seuraa sen suomalaiseen oikeustajuun sopivaa ideaalia toteutusta.
Onkin hyvä välillä muistuttaa itseään siitä, että kokemamme tasa-arvo ja yhdenmukaisuus on kovalla työllä saavutettu oikeus ja sen ylläpito jokaisen tasavaltaa arvostavan kansalaisen velvollisuus.
Odotan jo seuraavia vaaleja
Odotan aina innolla seuraavia vaaleja. Koen tekemäni vaalityön äärettömän tärkeäksi. Vaikka päivät ovat pitkiä ja voin rehellisesti myöntää tätä tekstiä kirjoittaessani olevani aivan puhki, poikki ja pinossa, en mistään hinnasta jäisi pois vaalien ääntenlaskennasta.
Ulkopuoliselle toimintamme voi vaikuttaa kummalta, jopa järjettömältä: valtava väkijoukko ahtautuu epäergonomisiin työtiloihin, joissa on joko liian kylmä tai liian kuuma, ja tekee kohtuuttoman pitkän työpäivän monotonista työtehtävää toistaen.
Tämän kaiken takaa löytyy kuitenkin suomalaisille tärkeiden arvojen kulmakivi: yhtäläinen äänioikeus osana pohjoismaista demokratiaa.
Ajattelimme vaalien lopputuloksesta sitten yhtä tai toista, uskon, että olemme kaikki kiitollisia tasa-arvoisesta mahdollisuudesta äänestää ja tulla kuulluksi.
Demokratian ja tasa-arvon ylläpitämiseksi vaihdan mieluusti TE-toimiston asiantuntijan tittelin muutamaksi päiväksi kuiviin käsiin, paperiviiltoihin ja laihaan suodatinkahviin.
Ja tulen vaihtamaan niin kauan, kuin päästäni vain on minkään sortin asian tuntevuutta jäljellä.