Kategoriat
työelämä työmarkkinat Yleinen

Ilman ikärajoja – moni-ikäinen tiimimme on näyttänyt vahvuutensa

Miten toimii tiimi, jonka jäsenillä on kymmenien vuosien ikäero ja erilaiset lähtökohdat? Miten moni-ikäisyys näkyy työmarkkinoilla tai yhteiskunnassamme ylipäätään? Elämme työelämän murroksessa ja muutoksia riittää jokaiselle sormelle – maailman tilanteesta puhumattakaan. Pandemia on tuonut haasteita tiimiytymiseen sekä vuorovaikutukseen. Voivatko isot ikäerot työpaikalla olla voimavara vai haaste? Oma tiimimme on toimiva esimerkki moni-ikäisyydestä työyhteisössä.

Kirjoittaja: Anni Karikytö, asiantuntija Uudenmaan TE-toimisto

Monimuotoisuus työyhteisössä tarkoittaa muun muassa eri kulttuuri- ja koulutustaustoista tulevia eri-ikäisiä ja eri tavalla ajattelevia ihmisiä, jotka työyhteisössä osaamisellaan ja kokemuksellaan täydentävät toisiaan.

Kokoamalla monimuotoisen työtiimin voi parhaimmassa tapauksessa maksimoida samalla myös työn tulokset. Monimuotoisessa työympäristössä lähtökohtana on yhdenvertainen kohtelu.

Uudenmaan TE-toimisto on noin tuhannen ihmisen työpaikka ja eräänlainen sulatusuuni eri taustoista tulleille, erilaisille ja kaikenikäisille ihmisille noin 25-vuotiaasta yli kuusikymppiseen.

TE-toimistossa erilaiset taustat ja osaaminen ovat vahvuus, sillä työtä tehdään asiakkaita varten ja jokainen asiakas on omassa yksilöllisessä tilanteessaan. Onko iällä sitten mitään merkitystä?

Yli 55-vuotiaiden työnhakija-asiakkaiden palvelujen kehittämiseen keskittynyt työtiimimme aloitti toimintansa Uudenmaan TE-toimistossa lokakuussa 2021.

Nelihenkisen tiimimme ikähaarukka ulottuu noin kolmestakymmenestä kuudenkymmenen huitteille. Ikäeroa on siis noin sukupolven verran.

Kaksi neljästä tiimiläisestämme on tehnyt uraa työhallinnossa eri tehtävissä jo pidempään ja toinen puolikas on työskennellyt korkeakoulun jälkeen muun muassa sosiaalialalla ja markkinoinnissa.

Aluksi jokaisella tiimiläisellä oli omat ennakkoajatuksensa. Tapasimme Teams-yhteyden päässä, kuten niin moni muukin, ja tutustuimme rauhassa toisiimme. Pohdimme, miten näiden uusien työkavereiden kanssa kommunikoidaan, mistä aloitetaan ja mistä löytyykään työkansiot?

Pohdimmeko toistemme ikää? Varmasti. Muistan erään ensimmäisistä kommenteista menneen suunnilleen näin: ”Voi miten kiva, kun saatiin tähän nuorempaa porukkaa!”

Vankka osaaja

Tiimimme istui alas pallottelemaan tätä blogia ja blogin aihetta. Tai no, piti kävelykokouksen etänä. Pohdimme moni-ikäisyyttä eri kanteilta ja jokainen kertoi omista kokemuksistaan.

Ikääntyvien +55-vuotiaiden työllistymisen teemaa vuoden 2021 alusta miettinyt ja tiimin alulle saanut Pirjo sanoittaa tyypilliset haasteet työuran loppupuolella: digitaidot kaipaavat terästystä, työnhakuosaaminen ja itsevarmuus työmarkkinoilla ovat tuen tarpeessa.

Moni yli 55-vuotias on tehnyt suurimman osan työurastaan yhdellä tai kahdella työnantajalla ja työtä on haettu viimeksi 90-luvulla. Nykyisin ansioluettelon eteen kirjoitetaan termi ”visuaalinen” ja työhakemus videoidaan.

On toki monen monta poikkeusta sääntöön, mutta työelämän ja työnhaun muutoksissa on hankala pysyä mukana kenen tahansa – ikään katsomatta.

Kuitenkin haasteiden lisäksi ikääntyvällä työnhakijalla on karttunut huima määrä kokemusta, hiljaista tietoa ja laajaa osaamista, jota jakaa työyhteisössään. Työtä hakeva voi olla todellinen konkari ja moniosaaja omalla alallaan ja työtehtävässään.

Tuore osaaja

Toteamme yhteen ääneen, että myös nuorempi ikäpolvi kohtaa ikäsyrjintää työmarkkinoilla.

Haastatteluissa tai asiakaskohtaamisissa ei välttämättä oteta tosissaan, tytötellään ja pojitellaan tai odotetaan sitä kuuluisaa kokemusta, jota ei kuitenkaan ole vielä voinutkaan karttua, kun työura on alussa.

Nuoremmalla ikäpolvella saattaa taasen olla uudenlaisia ajatuksia, näkökulmia tai tuoretta osaamista suoraan koulutuksesta.

Vähintäänkin mielenkiintoinen on myös oman työtiimimme asetelma, kun about kolmikymppinen asiantuntija pohtii ikäistään puolet vanhemman työllistymistä. Tilanne voisi toki olla mielenkiintoinen myös toisin päin.

Joka tapauksessa niin nuorissa kuin varttuneemmissakin asuu valtava osaamispääoma. Mutta miksi niin harvoin työpaikoilla kyetään yhdistämään pitkää kokemusta ja tuoretta osaamista tehokkaasti?

Harrastuksissa eri-ikäiset sekoittuvat luontevasti

Vastausta ei voi kirjoittaa yksiselitteisesti. Kuinka paljon on kiinni asenteista ja alitajuisista ennakkoluuloista? Näihin on toki hyvä lääke: tieto. Lisäämällä tietoa ja tuomalla eri-ikäisen työyhteisön vahvuuksia esille keskusteluissa, vaikka esimerkein, voidaan hälventää mieleen hiipiviä ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä.

Omalta osaltaan asiaan vaikuttaa myös laajempi yhteiskunnallinen keskustelu ja esimerkiksi eteenpäin vievät lakimuutokset. Tälläkin hetkellä mietitään muutoksia palkkatukeen ja suunnitellaan muun muassa uutta 55 vuotta täyttäneiden työnhakijoiden työllistämistukea. Tämä kaikki toki vie aikaa ja työn hedelmät poimitaan myöhemmin.

Ikä ei välttämättä näy yhtä voimakkaasti työelämän ulkopuolella. Kehittämistiimimme jäsen ja pitkän uran työhallinnossa tehnyt Laura muistuttaa keskustellessamme, että harrastustoiminnassa eri-ikäiset sekoittuvat keskenään luontevasti.

Harrastuksissa ihmisiä yhdistää jo valmiiksi kiinnostava tekijä, jokin yhteinen nimittäjä. Harrastus ei myöskään välttämättä liity sellaisiin ominaisuuksiin, joihin ikä vaikuttaisi. Tai harrastajat jaetaan jo valmiiksi ikäluokkiin, jolloin jokaisella on mahdollisuus esimerkiksi kilpailla omassa luokassaan.

Työelämään ei kaivata ikäluokkajärjestelmää, mutta harrastuksista löytyy runsaasti esimerkkejä eri ikäisten jouhevasta sulautumisesta yhteen. Miksei siis tätä ymmärretä työelämässä?

Persoona ratkaisee

Pitkä työhistoria yleensä tai pitkä kokemus samasta työstä voi olla usein etu, mutta saattaa olla toisaalta myös taakka.

Tiimissämme kehittämispäällikkönä toimiva Pirjo huolehtii välillä siitä, tuoko hän liian vahvasti omia näkemyksiään esille pitkän kokemuksen jäljiltä.

Hiljentääkö pitkän työuran tehnyt helposti muut tiimiläisensä? Katsooko nuorempi taas liian lähelle tai ajatteleeko naiivisti?

Ei välttämättä, toteamme keskustelun päätteeksi. Lopulta on kyse persoonasta, eikä iästä.

Löydämme kaltaisemme työpaikalla, ystävämme harrastuksissa persoonan kautta. Jos persoonat ”klikkaavat”, voi ikäeroa olla kaikesta huolimatta 40 vuotta. Työpaikalla tärkeintä on kohdata tiimiläinen yksilönä ja miettiä tiimiä ja sen rakennetta ennemminkin osaamisen kautta.

Tiimissä, jossa eri-ikäiset, erilaisista taustoista tulevat ihmiset kohtaavat, kannattaakin katsoa kakun kuorrutuksen alle. Missä asiassa nuorempi työkaveri voisi tukea toista? Miten ikääntyvän kollegan tietotaito tuodaan näkyväksi ja kokemus yhteiseksi pääomaksi?

Omassa tiimissämme eri-ikäisyyden rikkaus näkyy esimerkiksi silloin, kun pitkään talossa olleen laajat verkostot tai lainsäädäntöosaaminen otetaan projektissa käyttöön tai kun nuoremman esitys- tai tietotekniset taidot huomioidaan koko tiimin yhteiseksi eduksi.

Kukaan meistä ei ole halunnut nousta toisten yläpuolelle, vaan toimia tasavertaisena työtiimin tärkeänä jäsenenä. Pirjo kiteyttää keskustelun lomassa ajatuksen ytimen: ”Onko kysymys enemmän siitä, kenen osaamiseen tukeutuu milloinkin? Iästä viis!”

Tämän blogin julkaisun aikaan neljän hengen kehittämistiimistämme yksi nuorempaa ikäpolvea edustava jäsen on siirtynyt toisiin tehtäviin ja moni-ikäisen tiimimme rakenne on muuttunut.

Uusi asiakaspalvelumalli on käynnistynyt TE-toimistoissa toukokuun alussa ja työnhakija-asiakkaita tavataan entistä useammin. +55-vuotiaiden asiakkaiden palvelumalleja pohtiva tiimimme ei ole vielä koskaan tavannut kasvokkain.

Moni asia muuttuu ja maailmankirjat ovat monella tavoin kovin sekaisin. Moni-ikäisen työyhteisön, ikäneutraalimman työelämän ja erilaisten asiakaspalvelumallien saralla riittää paljon huhkittavaa.

Jatkamme edelleen työtämme keskittyen jokaisen osaamiseen – ikään katsomatta.

Toivottavasti sinäkin näet iän verhon taakse?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *