Kategoriat
kohtaanto työelämä työmarkkinat työnantajat

Haastava, työllistävä ja houkutteleva – Matkailualan monet kasvot

Tämän talven matkamessujen perusteella näyttää, että kotimaan matkailu on nosteessa. Matkailu onkin merkittävä toimeentulon tuoja. Se työllistää 5,8 prosenttia kaikista Suomen työllisistä. Työurani aikana olen aina ollut jollain tavalla matkailun kanssa tekemisissä. Kokemusta on kertynyt asiakaspalvelusta, myynnistä sekä rekrytoinnista. Kun mietin työhistoriaani taaksepäin, niin olen onnekas, kun olen saanut tehdä töitä matkailunparissa. Ala on haastava, mutta myös mielenkiintoinen ja opettava.

Kirjoittaja: Teija Määttälä, asiantuntija, Uudenmaan TE-toimisto

Matkamessut Helsingissä ovat Pohjois-Euroopan suurin matkailutapahtuma. Tänä vuonna messuilla silmiini pisti heti tuttu näky. Eturintamassa olivat suuret pohjoisen kohteet isoine logoineen.

Kotimaan matkailu on uudessa nosteessa ja arvioisin, että yli puolet koko messualueesta oli kotimaisten yrittäjien ja matkanjärjestäjien käytössä. Suuria messuosastoja olivat muun muassa Pyhä-Luosto, Ruka-Kuusamo, Rovaniemi, Oulu ja Syöte, Järvi-Suomi sekä saaristokohteet.

Monella osastolla luontomatkailu oli nostettu vetonaulaksi. Eikä ihme, koronapandemian aikana luonto tuli entistä tärkeämmäksi monelle matkailijalle.

Tekolampi ja tasatuntien matkatarjoukset

Aikaisemmassa työssäni olin usein matkamessuilla esittelemässä Kuusamo-Rukan tarjontaa. Reilut kymmenen vuotta sitten, jolloin viimeksi messuilin, Matkamessut oli iso yleisötapahtuma.

Monet näytteilleasettajat olivat palkanneet osastoilleen julkisuuden henkilöitä vetonauloiksi. Musiikki soi, käytävillä tanssittiin salsaa ja asiakkaille tarjottiin erilaisia yrityslahjoja. Isoilla matkanjärjestäjillä oli tasatunnein huippuedullisia matkatarjouksia. Messukävijät jonottivat näitä halpoja matkoja pitkissä jonoissa.

Yksi mieleenpainuva matkamessu oli, kun Ruka-Kuusamo messuosastolle rakennettiin lampi ongintaa varten. Lammessa ei ollut oikeaa vettä, mutta visuaalinen ilme ja toteutus oli aidon näköinen. Muistan sen suuren suosion, kun ihmiset halusivat käydä kokeilemassa kalaonneaan.

Jos kala nappasi, annoimme onkijalle pienen matkamuiston. Onkimisen lomassa kerroimme matkailupitäjämme tarjonnasta.

Matkailualan urani alkoi kylpylästä

Aloitin työt matkailualalla heti koulusta valmistuttuani. Se oli luonnollinen valinta, koska kotipaikkakuntani Kuusamo oli merkittävä matkailupitäjä. Elettiin 1980-luvun loppua ja olin 20-vuotias.

Sain paikan juuri paikkakunnalle valmistuneeseen kylpylään. Työ oli mielenkiintoista ja jokainen työpäivä oli erilainen.

1990-luvun alussa matkailijat olivat lähinnä kotimaisia. Tiesimme näppituntumalla ja kokemuksen pohjalta, milloin asiakkaita riittää ja milloin taas on hiljaista. Kun oli hiljaista, niin silloin oli totaalihiljaista ja alueella liikkui vain porotokkia. Näinä vuosina oli helppo ennustaa, paljonko työvoimaa tulevina kuukausina tarvitaan.

2000-luvulla matkailun luonne muuttui ja ulkomaalaisten matkailijoiden määrä nousi. Digitaaliset palvelut lisääntyivät ja asiakkaat varasivat lomansa lyhyellä aikataululla ja vertaillen hintoja.

Etenkään kesäisin ei voinut enää tietää varmuudella, onko aamuna väki lisääntynyt hotellissa kymmenellä vai viidelläkymmenellä. Keittiö- ja ravintolapuolella oli haasteellista arvioida, paljonko tarvitaan työvoimaa ja ruokaa.

Tämä haaste on varmasti seurannut näihin päiviin ja lisäksi on tullut muita epävarmuustekijöitä, jotka tuovat matkailun parissa työskenteleville ja yrittäjille murheita.

Alan haasteista

Matkailun sesonkiluonteisuus tuo alalle omat pulmansa. Töitä on vain, kun matkailukausi on kiivaimmillaan. Pohjoisessa se ajoittuu helmi-huhtikuulle ja etelässä kesä-elokuulle. Muina aikoina töitä on tarjolla niukalti ja työtunnit jäävät vähäisiksi.

Palkka koetaan myös ongelmaksi samoin epäsäännöllinen vuorotyö. Helposti matkailupuolen töitä arvostellaankin, että ne ovat ”vain keikkatöitä” ja vakituisia paikkoja on harvoin tarjolla.

Toisaalta, kun olen ollut eturintamassa myös työllistämässä matkailualan työntekijöitä, niin minusta tämä ei ole ollut heille niin iso ongelma, kuten yleisesti ajatellaan. Ihmiset, jotka tulevat matkailupuolelle töihin, haluavatkin usein työskennellä silloin, kun heille parhaiten sopii.

Osalle työntekijöistä sitoutuminen vakituiseen työsuhteeseen kuulostaa hankalalta. Useat kokit ja tarjoilijat tekevät töitä esimerkiksi tunturissa ”hiki hatussa”, jotta voivat viettää pidemmän loman kesällä. Kesällä voi myös tehdä keikkatöitä höllemmin. Toiset ovat talven tunturissa ja kesät kaupungeissa. He voivat tehdä myös muun alan töitä ja vaihteluksi menevät vaikka kaupan alalle.

Toki asiassa on miinuspuoliakin. Usein tulot ovat epäsäännölliset eikä lomakertymiä tule. Luulenpa kuitenkin, että joka keikkahommiin lähtee, on ottanut selvää, miten se vaikuttaa hänen elämäänsä.

Alan koukuttavuudesta

Matkailualan monipuolinen tarjonta antaa usealle mahdollisuuden lähteä koulun loputtua suoraan töihin. Suurin osa työtehtävistä on asiakaspalvelutyötä, joten jokaisella on mahdollisuus kokeilla, onko ala sopiva.

Matkailu työllistää runsaasti opiskelijoita, koska työtehtävät on helppo oppia hyvän perehdytyksen jälkeen. Vaikka työstä saatava palkka ei ole korkea, voivat vuorotyön korvaukset ja sunnuntailisät nostaa tulot kohtuulliselle tasolle.

Itse tein päivätyötä. Se sopi minulle erittäin hyvin. Palkka ei ollut suuri, mutta sillä pärjäsi. Haasteeksi koin lomat, sillä ne täytyi pitää silloin, kun matkailussa oli hiljaista.

Ajattelin myös aikoinani, että lähden matkailualalle töihin vain hetkeksi ja katson myöhemmin töitä laajemmalla skaalalla tai lähden opiskelemaan lisää. Toisin kävi. Työskentelin matkailun parissa yli 20 vuotta. Työ vain tempaisi täysillä mukaansa.

Oli huikeaa palvella asiakkaita ja järjestää heille erilaisia tapahtumia. 1990-luvulla yritykset pitivät isoja kokouksia, oli eri yhdistysten talvipäiviä, häitä ja syntymäpäiviä. Tuona aikana tuli monta asiakastapaamista ja karttui paljon ihania muistoja.

Valtteina luonto ja lähiruoka

Tämän vuoden Matkamessujen yksi mieleenpainuvin messuosasto oli AuroraHutilla. Paikalle oli tuotu kaksi iglua muistuttavaa rakennusta suurine ikkunoineen. Asunnot kelluivat vedessä tai oikeastaan asunto oli myös pieni vene, jonka voi sijoittaa kelluvana vesistöihin ja sitä voi myös siirtää paikasta toiseen.

Tämä on sitä uutta loma-asumista, jonka liikuttaminen luontoon ei vaadi mitään perinteisen lomarakentamisen infran rakentamista eikä perustamiskustannuksia.

Luontomatkailu jatkaa suosiotaan tulevaisuudessakin. Matkailija haluaa myös, että loma on helppo varata digitaalisten kanavien kautta. Opastetut matkat tulevat vähenemään ja omatoimilomat kasvattavat suosiotaan.

Matkailijat haluavat päästä lähelle luontoa ja tehdä jotain kevyttä luontoaktiviteettiä. Se voi olla esimerkiksi kalastamista, saunomista, avantouintia ja hyvää paikallista puhdasta lähiruokaa. Myös tarinat ruoan ympärillä kiinnostavat.

Matkailun lähitulevaisuus näyttää hyvältä. Huomasimme piristymisen jo viime itsenäisyyspäivänä. Teimme silloin matkan Ylläkselle ja oli silmiin pistävää, kuinka paljon matkailijoita alueella liikkui. Suurimmalla osalla heistä oli haalarit päällä, ja siitä tiesimme, että he ovat ulkomaalaisia.

Ylen mukaan kausi on alkanut varhaisemmin kuin koskaan ja useissa kohteissa tehdään uusia ennätyksiä kävijämäärissä. Lapin matkailu ennustaa supertalvea – toivon sydämestäni, että vuodesta 2023 tulee hyvä matkailuvuosi koko Suomessa.

Kotipaikkakunnalta Kuusamosta tulee lisää hyviä matkailu-uutisia. Paikallinen lehti uutisoi, että Kuusamon lentoliikenne ylsi ennätykseen viime vuonna. Suurin osa kasvusta kertyi kansainvälisten lentomatkustajien ansiosta. Uutisen mukaan Kuusamon upea luonto sekä laadukas sekä monipuolinen palvelutarjonta houkuttelee alueelle uusia matkailijoita, mutta saa monet myös palaamaan lomaille Kuusamoon yhä uudelleen.

Niin, en tiedä, olisinko lähtenyt aikoinani matkailualalle, jos en olisi kotoisin matkailupitäjästä Kuusamosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *