Työnhaussa mieli menee helposti asioiden edelle, ja asioihin tulee lähes automaattisesti liittäneeksi sellaisia merkityksiä, jotka eivät niihin kuuluu. Liikkuvia osia riittää, epävarmuutta on ilmassa ja työhaastattelun kuuluukin vähän jännittää. Avainasia on kuitenkin pitää asiat simppelinä ja keskittyä omaan tekemiseen. Muut vaikuttavat tekijät kannattaa tiedostaa ja ottaa lähtökohtaisessa suhtautumisessa huomioon – jotta ne voi haastattelutilanteessa unohtaa.
Kategoria: työmarkkinat
Lapsuusajan perheen tarinalla on suuri merkitys siihen, millaiseksi elämä muotoutuu aikuisuudessa ja vaikkapa millaiseen työhön hakeutuu. Moni evakkoperheen lapsi on työssä, jossa voi auttaa toisia. Itse olen työskennellyt TE-toimistossa. Perehdyin evakkojen lasten elämään väitöskirjassani ja nyt kirjoitin aiheesta tietokirjan Evakkojen perilliset: keitä me olemme, minne me kuulumme. Evakkojen lasten elämässä Karjalan valot ja varjot näkyvät elämänmyönteisyytenä, auttamishaluna ja luovuutena mutta myös suruna, jonkinasteisena juurettomuutena ja riittämättömyyden tunteena. Tutkimalla evakkojen lasten lapsuudenkokemuksia opin ymmärtämään paremmin myös omaa lapsuuttani kaksikulttuurisessa kodissa, jossa isä oli savolainen ja äiti karjalainen.
Viime viikonloppuna Pasilan virastotalossa todistettiin demokratian toteutumista tavanomaista virantoimitusta huomattavasti laajemmin. Virastotalossa toimii tavallisesti muun muassa Väylävirasto ja Maanmittauslaitos, Uudenmaan TE-toimisto. Viikonloppuna sinne kokoontui yli 600 henkeä, jotka ilmoittauduttuaan ovella asettivat rinnuksiinsa Uudenmaan vaalipiirin nimikyltin ja istuivat odottamaan ääntenlaskennan alkua. Olen ollut mukana liki 15 vuotta.
Ihmisellä on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi – myös työpaikallaan. Pelkkien suoritusten sijasta meidän olisi aika pysähtyä näkemään hyvää toisissamme. Omien ja työtovereiden vahvuuksien tunnistaminen ja ääneen sanoittaminen ovat nykyelämän työelämätaitoja, joilla voidaan vaikuttaa aktiivisesti yksilön hyvinvointiin ja ammatilliseen kehittymiseen. Kevään aikana tulemme TE-palvelujen sisällä kehittymään hyveiden avulla ja sopimaan palautteen antamisen käytänteistä.
Mielestäni alamme olla valmiita viskaamaan luurangot ja turhat auktoriteetit kaapeista ja luottamaan dialogiseen perehdytykseen. Dialogisella tai perehtyjälähtöisellä perehdytyksellä tarkoitetaan perehdytysprosessia, jossa vuorovaikutuksessa kehitytään yhdessä paremmiksi organisaation tavoitteiden toteuttajiksi. Tämä vaatii muutoksen hyväksymistä ja uuden opettelua. Sopeutumista vaaditaan etenkin perehdyttäjältä ja organisaatiolta. Perehtyjälähtöinen perehdytys harjaannuttaa meitä myös kohtaamaan paremmin muuttuvan työelämän haasteet.
Turkissa äitiys tuo vastuuta kuten missä tahansa muuallakin mutta myös melkoisesti valtaa. Mielipiteen tueksi riittää väittelyissä, että olet äiti, joten sinä tiedät. Asuessani Turkissa nautin suunnattomasti, miten helppoa oli liikkua käärön kanssa suurkaupungissa. Palatessani työelämään jouduin kuitenkin venymään äärimmilleen, sillä Turkissa työpäivät ovat pitkiä ja suunnitelmat muuttuvat jatkuvasti. Vanhempien vapaiden tasapainottamisesta ei Turkissa ole juurikaan keskusteltu, vaan keskustelu on keskittynyt lähinnä äitiysvapaan pidentämiseen ja julkisen sektorin päivähoidon ongelmiin.
Työllisyyden hoito siirtyy parin vuoden päästä valtiolta kuntien harteille. Samalla suurimmalla osalla meistä TE-palvelujen asiantuntijoista työnantaja vaihtuu. Ilmassa on paljon kysymyksiä, eikä moneenkaan niistä ole vielä vastausta. Uudistukset ja muutokset herättävät ymmärrettävästi huolta, kun ne osuvat omalle kohdalle. Uskon, että yhdessä selviämme tästäkin uudistuksesta, sillä meitä ammattilaisia tarvitaan jatkossakin. Tiedän myös, että asiantuntijamme hoitavat työnsä kunnialla tässäkin muutoksessa. Asiakkaamme voivat luottaa siihen.
Työelämämme on vikaantunut. Kiusaaminen, happiköyhä työilmapiiri sekä kehnonpuoleinen esihenkilötyö nakertavat jaksamistamme, eikä työpäivästä tahdo palautua riittävästi edes vapaa-ajalla. Miten ihmeessä näin on päässyt käymään? Aikana, jona jokainen omanarvontuntoinen organisaatio on listannut arvonsa kaiken maailman nähtäviksi? Abstraktin arvopuheen tueksi työyhteisöissä kaivataan nyt konkreettisia hyveitä.
Työllistymistä tukevat TYPO-hankkeet vetävät vuosittain useita satoja henkilöitä palvelun piiriin. Koronasta huolimatta viimeisen kolmen vuoden aikana noin 2000 henkilöä on hakenut puhtia työnhakuun ja työllistynyt tai saanut muun pidempiaikaisen ratkaisun työttömyyden sijaan. Palvelussa saat henkilökohtaista apua ja sparrausta omaan tilanteeseesi yksilöllisen aikataulun mukaan.
Tämän talven matkamessujen perusteella näyttää, että kotimaan matkailu on nosteessa. Matkailu onkin merkittävä toimeentulon tuoja. Se työllistää 5,8 prosenttia kaikista Suomen työllisistä. Työurani aikana olen aina ollut jollain tavalla matkailun kanssa tekemisissä. Kokemusta on kertynyt asiakaspalvelusta, myynnistä sekä rekrytoinnista. Kun mietin työhistoriaani taaksepäin, niin olen onnekas, kun olen saanut tehdä töitä matkailunparissa. Ala on haastava, mutta myös mielenkiintoinen ja opettava.