Älä luule, älä oleta – kohtaa toinen ilman ennakkoluuloja

Kirjoittaja: Anette Lindström, asiantuntija Uudenmaan TE-toimisto

Stereotypiat ovat joustamaton ja vastenmielinen katsantotapa jotain ihmisryhmää kohtaan eli toisin sanoen: se on vanhanaikainen ja syrjivä ajattelumalli. 

Ennakkoluulot eri ryhmiä kohtaan kumpuavat tietämättömyydestä ja ne liittyvät usein toisen ihmisen kansallisuuteen, etnisyyteen, uskontoon, ikään, sukupuoleen tai seksuaalisuuteen. Ennakkoluuloja ilmaistaan usein epäsuorasti ja symbolisesti. 

Rasismi on muuttunut hienovaraisemmaksi ja nykyään sitä peitellään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ennakkoluulot olisivat hävinneet yhteiskunnasta. 

Olen elämäni aikana kohdannut monenlaisia ennakkoluuloja romanitaustani vuoksi. Ne ovat heikentäneet itsetuntoani. Minua on esimerkiksi vähätelty, taitoihini ja tietoihini ei ole uskottu kulttuuritaustani vuoksi.

Onneksi on ollut myös heitä, jotka ovat kohdanneet minut ihmisenä, osaavana, haavoittuvaisena, omana itsenäni. Nämä ihmiset ovat puolestaan vahvistaneet ja kantaneet minua vaikeiden tilanteiden yli. Näiden kohtaamisten avulla olen alkanut luottaa itseeni ja uskoa, että pystyn mihin vain.

Moni törmää ennakkoluuloihin työharjoittelupaikan haussa

Tiedän miltä tuntuu, kun haluaisi suorittaa tutkinnon loppuun, mutta ei pääse työharjoitteluun. Romanitaustalla on vaikea saada harjoittelupaikkaa, koska useimmiten työnantajat eivät uskalla tai halua ottaa romanitaustaista opiskelijaa harjoitteluun. Kun kilpailu harjoittelupaikoista on muutenkin kovaa, monelle romaninuorelle kynnys hakeutua opiskelemaan nousee korkeaksi. Mielessä kummittelee pelko, entä jos en saa pakollista harjoittelupaikkaa.

Eikä hankaluudet aina jää tähän. Kun valmistuin ammattikorkeakoulusta sosionomiksi, etsin työpaikkoja ja huomasin, vaikka panostin työhakemusten tekemiseen, en saanut työhaastattelukutsuja. Se todella murentaa itsetuntoa, kun haluat töihin, mutta et pääse edes työhaastatteluun, jossa voisit omalla asenteellasi ja persoonallasi vaikuttaa työnantajaan.

Tiedän myös, miltä tuntuu, kun kadulla ventovieraat huutelevat ohimennen: Mene töihin!

Olen käynyt kouluni aivan samalla tavalla kuin muutkin suomalaiset. Olen kuitenkin joutunut tekemään kaksinkertaisen työn päästäkseni tähän asemaan, missä nyt olen. Koulutus- ja työpolkuni ovat olleet kivisiä, mutta kovan uurastuksen ja monien vaikeiden tilanteiden läpi puskettuani voin nyt sanoa: Lopussa seisoo kiitos.

Jonkin aikaa valmistumiseni ja lukuisien työhakemusten jälkeen sain vakituisen työpaikan valtiolta. Työn, josta nautin ja voin auttaa muita samanlaisia vaikeuksia kohdanneita ihmisiä.

Koskaan ei kannata antaa periksi. Kun haluat jotain, päätä ja tee se. Kaikki on mahdollista!

Omista koettelemuksista ymmärrys toisten tukemiseen

Olin juuri aloittanut työni uudessa työpaikassa Uudenmaan TE-toimistossa asiantuntijana. Ohjasin asiakkaita tavalliseen tapaan, kunnes luokseni käveli pakolaistaustainen mies, jonka katse oli maahan painunut ja silmistä paistoi epätoivo tulevasta.

Tervehdin miestä, ja kysyin: kuinka voisin auttaa? Mies avasi sujuvalla suomella tilannettaan. Hän kertoi hakeneensa lukuisia työpaikkoja, mutta haastattelu oli aina tyssännyt siihen, että työnantajat olivat nähneet miehen. Heillä ei enää kuulemma ollutkaan työpaikkaa vapaana, vaan se oli juuri täytetty.

Mieleni täytti suru miehen puolesta sekä ikävät muistot omista lukuisista työnhakukokemuksista. Tiesin, miltä tuntuu, kun kukaan ei usko sinuun, eikä halua kohdata sinua ihmisenä, vaan sysii syrjään.

Pyyhin surun kasvoiltani ja ikävien kohtaamisieni muistot mielestäni, ja ajattelin: tässä on se hetki, kun pystyn olemaan kokemusasiantuntija ja auttamaan asiakasta löytämään sen oman polun, jota kulkea.

Haastattelin ja kysyin hänen työtoiveitansa. Mies kertoi, että hänellä on kaikki vaadittavat ajokortit rekan ja linja-auton kuljettamiseen.

Olin ihmeissäni ja ajattelin, mitä työnantajat ovat miettineet, kun ovat tavanneet miehen. Hänellä oli ammattitaitoa ja motivaatio työhön paistoi miehen puheista. Uskon että, jos hän olisi saanut tilaisuuden puhua työnantajille, kaikki olisi jo ollut toisin.

Muistin erään tuttavan aiemman työpaikan, joka oli juuri sellainen, mitä mies etsi. Tiesin, että heille ihmisen taustalla ei ole väliä, koska heillä on töissä eri kulttuurisia ja etnisiä ihmisiä. Annoin miehelle työpaikan numeron ja pyysin häntä ottamaan yhteyttä sinne.

Hän liikuttui ja alkoi itkeä aulassa. Mies kiitteli ja oli todella mielissään, kun joku tiesi, miltä tuntuu olla syrjitty taustansa vuoksi. Liikutuin itsekin kyyneliin ja olin niin iloinen, kun pystyin auttamaan.

Aito kohtaaminen tekee maailmastamme paremman

Muistan tuon päivän ja ne tunteet ikuisesti. Se kohtaaminen herätti molemmissa monenlaisia tunteita.

Ymmärsin, että aiempien kokemuksieni vuoksi voin auttaa nyt muita samanlaisia vaikeuksia kokevia. Kannustaa heitä olemaan luovuttamatta, ja jatkamaan vaikeuksista huolimatta, sekä auttaa heitä löytämään oma urapolkunsa.

Tiedän, miltä ennakkoluulot tuntuvat, miten ne vaikuttavat ihmiseen ja kuinka ne murentavat itsetuntoa. Yritän vaikuttaa muiden mielipiteisiin, ja ennakkoluuloihin omalla esimerkilläni. Kaikesta huolimatta olemme kaikki samanlaisia. Kun ihmiseltä otetaan pois kaikki ulkoinen, jää jäljelle: ihminen.

Päätä olla joka päivä parempi ja suvaitsevaisempi kuin eilen. Kunnioita ja kohtele muita ihmisiä niin kuin haluaisit, että sinua kohdellaan ja kunnioitetaan.

Meistä jokainen on portinvartijan asemassa. Voimme omilla sanoilla ja teoilla kannustaa toisia eteenpäin tai sulkea ovet edestä.

Aloita tänään ja huomaat, että huominen on jo paljon valoisampi!